Työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvät siirräntäkokemukset nais- ja miesjohtajilla

Abstract

Sukupuoliroolien monipuolistuessa naiset osallistuvat miesten rinnalla työelämään johtotehtävissä aiempaa useammin ja miehet puolestaan ottavat vastuuta perheestä ja lapsista enenevässä määrin. Tämä asettaa haasteita työn ja perheen yhteensovittamiselle. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella työn ja perheen yhteensovittamista suomalaisten nais- ja miesjohtajien kokemana. Tarkastelun kohteena olivat työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvät myönteiset ja kielteiset siirräntäkokemukset. Tutkimuksessa selvitettiin yksilöön, perheeseen ja työhön liittyvien tekijöiden yhteyttä siirräntäkokemuksiin sekä sitä, oliko sukupuolella itsenäistä (muut taustatekijät vakioituina) yhteyttä työ- ja perhe-elämän siirräntäkokemuksiin.

Kyselytutkimukseen osallistui 1301 viiteen eri ammattiliittoon tai yhdistykseen (Ekonomiliitto, Insinööriliitto, Tekniikan Akateemiset, Kumula ry, Henry ry) kuuluvaa johtotehtävissä toimivaa henkilöä, joista naisia oli 30 % ja miehiä 70 %. Tutkimuskysymysten sisäisen konsistenssin arviointiin käytettiin Cronbachin alfa-kerrointa. Tilastollisessa analyysissä käytettiin khiin neliötestiä (epäjatkuvat muuttujat),t-testiä (jatkuvat muuttujat), korrelaatiokertoimia sekä hierarkkista logistista regressioanalyysiä.

Tutkimus osoitti, että miesjohtajat olivat naisia vanhempia, heistä suurempi osa eli parisuhteessa, heillä oli useampia kotona asuvia lapsia ja miesjohtajien puoliso työskenteli useammin osa-aikaisena kuin naisjohtajien puolisot. Naisjohtajat olivat miesjohtajia korkeammin koulutettuja, mutta siitä huolimatta he työskentelivät alemmilla johtotasoilla kuin miehet. Lisäksi havaittiin, että miehet kokivat naisia enemmän työstä perheeseen suuntautuvaa aikaan perustuvaa ristiriitaa. Sen sijaan naisjohtajat kokivat miesjohtajia enemmän työstä perheeseen suuntautuvaa kuormitukseen perustuvaa ristiriitaa, mutta myös enemmän myönteistä siirräntää sekä työstä perheeseen että perheestä työhön. Kun muut taustatekijät vakioitiin, naissukupuolen todettiin olevan itsenäinen työstä perheeseen suuntautuvan kuormitukseen perustuvan ristiriidan riskitekijä.

Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että naissukupuoli on merkittävä työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmiin liittyvä riskitekijä. Tämä tulisi huomioida paremmin tulevaisuuden henkilöstöjohtamisessa naisjohtajien työhön ja perheeseen liittyvän hyvinvoinnin lisäämiseksi.