Pääomarahaston kautta sijoittavan ulkomaisen rajoitetusti verovelvollisen verotus Suomessa
MALINEN, TERTTU (2013)
2013
Vero-oikeus - Tax Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-10-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201311081578
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201311081578
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on suomalaisen pääomarahaston kautta sijoittavan ulkomaisen rajoitetusti verovelvollisen sijoittajan verotus Suomessa.Tutkielmassa määritellään pääomasijoittaminen voimassa olevan oikeuden ja sitä tukevan aineiston pohjalta.Koska verolait eivät sisällä pääomasijoittamisen määritelmää, tutkielmassa on hyödynnetty lainvalmisteluaineistoa sekä ratkaisukäytäntöä, joissa on otettu kantaa pääomasijoittamisen määritelmään. Lainopin tutkimukselle tyypillisesti tutkielmassa on käytetty oikeusdogmaattista metodia.
Suomessa pääomasijoitustoimintaa harjoitetaan pääsääntöisesti kommandiittiyhtiömuodossa, mutta pääomasijoitustoiminnan harjoittaminen on mahdollista myös osakeyhtiömuodossa.Tutkimuksessa selvitetään, millaisia eroja ulkomaisen sijoittajan verokohtelussa on kotimaisen kommandiittiyhtiömuotoisen ja osakeyhtiömuotoisen pääomarahaston kautta sijoitettaessa. Koska Suomessa on vain vähän ulkomaista pääomaa, tutkielmassa tarkastellaan, toteutuvatko ulkomaisen sijoittajan pääomarahastolle asettamat vaatimukset Suomen verojärjestelmässä.
Tutkielman kannalta keskeinen säädös on elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6.1 §, jossa pääomasijoitustoimintaa harjoittavat yhtiöt on säädetty käyttöomaisuusosakkeiden luovutushintojen verovapauden soveltamisalan ulkopuolelle. Toinen tutkielman kannalta olennainen säädös on tuloverolain9.5 §, jossa säännellään pääomasijoitustoimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiön rajoitetusti verovelvollisen äänettömän yhtiömiehen saaman tulon verokohtelusta. Erityissääntelyn avulla suomalaisen kommandiittiyhtiömuotoisen rahaston kautta tehdyt pääomasijoitukset haluttiin asettaa samaan asemaan suoraan tai ulkomaisten vastaavien pääomarahastojen kautta tehtyjen sijoitusten kanssa. Tutkielmassa käsitellään huojennussäännöksen soveltamista ja siihen liittyviä ongelmia. Käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa kiinteän toimipaikan muodostuminen, verosopimusedellytys sekä osinkotulojen lähdeverotus.
Suomalainen kommandiittiyhtiömuotoinen pääomarahasto on verotuksellisesti puhtaasti läpivirtausyksikkö ulkomaiselle sijoittajalle, mikäli sijoittajan verotuksessa voidaan soveltaa tuloverolain 9.5 §:n huojennussäännöstä. Tällöin sijoitusta suomalaiseen kohdeyhtiöön suomalaisen pääomarahaston kautta kohdellaan samalla tavalla kuin sijoitusta suoraan kohdeyhtiöön.Pääomarahastoyhtiön ulkomaisen rajoitetusti verovelvollisen sijoittajan verokohtelu on pääomarahaston yhtiömuodosta riippumatta samankaltaista, mikäli Suomen ja sijoittajan asuinvaltion välillä on verosopimus ja ulkomaisella sijoittajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa.Osakeyhtiömuotoinen rahastorakenne kuitenkin lisää sijoituksen kokonaisverorasitusta, sillä osakeyhtiö on Suomessa verovelvollinen kohdeyhtiöstä saaduista tuloistaan. Näin ollen kommandiittiyhtiömuodon käyttäminen on verotuksen kannalta verotuksellisesti edullisempi yhtiömuoto pääomasijoitustoiminnan harjoittamiselle.
Suomessa pääomasijoitustoimintaa harjoitetaan pääsääntöisesti kommandiittiyhtiömuodossa, mutta pääomasijoitustoiminnan harjoittaminen on mahdollista myös osakeyhtiömuodossa.Tutkimuksessa selvitetään, millaisia eroja ulkomaisen sijoittajan verokohtelussa on kotimaisen kommandiittiyhtiömuotoisen ja osakeyhtiömuotoisen pääomarahaston kautta sijoitettaessa. Koska Suomessa on vain vähän ulkomaista pääomaa, tutkielmassa tarkastellaan, toteutuvatko ulkomaisen sijoittajan pääomarahastolle asettamat vaatimukset Suomen verojärjestelmässä.
Tutkielman kannalta keskeinen säädös on elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6.1 §, jossa pääomasijoitustoimintaa harjoittavat yhtiöt on säädetty käyttöomaisuusosakkeiden luovutushintojen verovapauden soveltamisalan ulkopuolelle. Toinen tutkielman kannalta olennainen säädös on tuloverolain9.5 §, jossa säännellään pääomasijoitustoimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiön rajoitetusti verovelvollisen äänettömän yhtiömiehen saaman tulon verokohtelusta. Erityissääntelyn avulla suomalaisen kommandiittiyhtiömuotoisen rahaston kautta tehdyt pääomasijoitukset haluttiin asettaa samaan asemaan suoraan tai ulkomaisten vastaavien pääomarahastojen kautta tehtyjen sijoitusten kanssa. Tutkielmassa käsitellään huojennussäännöksen soveltamista ja siihen liittyviä ongelmia. Käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa kiinteän toimipaikan muodostuminen, verosopimusedellytys sekä osinkotulojen lähdeverotus.
Suomalainen kommandiittiyhtiömuotoinen pääomarahasto on verotuksellisesti puhtaasti läpivirtausyksikkö ulkomaiselle sijoittajalle, mikäli sijoittajan verotuksessa voidaan soveltaa tuloverolain 9.5 §:n huojennussäännöstä. Tällöin sijoitusta suomalaiseen kohdeyhtiöön suomalaisen pääomarahaston kautta kohdellaan samalla tavalla kuin sijoitusta suoraan kohdeyhtiöön.Pääomarahastoyhtiön ulkomaisen rajoitetusti verovelvollisen sijoittajan verokohtelu on pääomarahaston yhtiömuodosta riippumatta samankaltaista, mikäli Suomen ja sijoittajan asuinvaltion välillä on verosopimus ja ulkomaisella sijoittajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa.Osakeyhtiömuotoinen rahastorakenne kuitenkin lisää sijoituksen kokonaisverorasitusta, sillä osakeyhtiö on Suomessa verovelvollinen kohdeyhtiöstä saaduista tuloistaan. Näin ollen kommandiittiyhtiömuodon käyttäminen on verotuksen kannalta verotuksellisesti edullisempi yhtiömuoto pääomasijoitustoiminnan harjoittamiselle.