Koettavaksi rakennetut. Maailmojen paradoksit ja mahdollisuudet nykyaikaisessa fantasiafiktiossa ja digitaalisissa roolipeleissä
ROINE, HANNA-RIIKKA (2013)
2013
Yleinen kirjallisuustiede - Comparative Literature
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-09-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201310301545
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201310301545
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee fiktiivisiä maailmoja nykyfantasiakirjailija China Miévillen (s. 1972) teoksissa /Perdido Street Station/ (2000), /The Scar/ (2002) ja/ Iron Council/ (2004) sekä digitaalisissa roolipeleissä/ Final Fantasy VII/ (1997, Square), /Elder Scrolls V: Skyrim/ (2011, Bethesda Game Studios) ja/ Mass Effect 3/ (2012, BioWare). Työssä lähdetään liikkeelle siitä, että maailmojen kaltaiset konstruktiot niin mahdollisesti olemassa olevien kaltaisina maailmoina kuin erilaisten abstraktien asiaintilojen hahmottamisen työkaluina yhdistävät (fantastista) kirjallisuutta ja digitaalisia roolipelejä, ja toimivat keskeisinä elementteinä niiden käytön mielekkyydessä.
Teoreettisesti työssä törmäytetään toisiinsa kirjallisuudentutkimuksen piiristä lähtöisin oleva narratologia, pelien tutkimus ja aiempi fantasiafiktion tutkimus. Tarkasteltavat romaanit ja digitaaliset roolipelit päästetään deskriptiivisen poetiikan hengessä haastamaan ja hiomaan näiden kolmen tutkimusalan piirissä tehtyjä perusoletuksia ja väittämiä muun muassa maailmoista, fiktiosta, kertomuksista ja kerronnallisuudesta.
Keskeisenä kiintopisteenä työssä on lisäksi vuorovaikutteisuus, jonka kautta maailmojen paradokseihin ja mahdollisuuksiin pureudutaan. Kuinka ja millaisin keinoin fantasiafiktion käyttäjiä (eli esimerkiksi lukijoita ja pelaajia) ohjataan tekemään keinotekoisista, rakennetuista maailmoista mahdollisesti olemassa olevan kaltaisia ja koettavia? Vuorovaikutteisuuden nähdään siis tuottavan kaksitasoisia rakenteita paitsi fiktiivisiin teoksiin sinänsä, myös käyttäjärooleihin: käyttäjät ovat yhtä aikaa sekä katsojia tai vastaanottajia että toimijoita tai koherenttien maailmojen luojia. Konkreettisesti kaksitasoisuutta tarkastellaan työssä etenkin erilaisten tulkintastrategioiden kautta, jolloin pohditaan käyttäjien asemoitumista suhteessa niin maailmojen keinotekoisuuteen kuin mahdollisuuksiinkin.
Kaiken kaikkiaan tutkielmassa tehtävä fantastisten maailmojen kartoittaminen on niin maailman luomisen keinojen kuin luodun illuusionkin tutkimusta. Se on tutkimusta siitä, kuinka vieraat ja kaukaiset maailmat voidaan ottaa haltuun tämän maailman keinoilla, mutta myös siitä, kuinka fiktion luominen on aina neuvotteleva ja vastavuoroinen prosessi. Tätä kautta tutkelma tekee avauksia myös spekulatiivisia maailmoja rakentavassa fantasiafiktiossa toistuvien temaattisten kysymysten käsittelyyn.
Teoreettisesti työssä törmäytetään toisiinsa kirjallisuudentutkimuksen piiristä lähtöisin oleva narratologia, pelien tutkimus ja aiempi fantasiafiktion tutkimus. Tarkasteltavat romaanit ja digitaaliset roolipelit päästetään deskriptiivisen poetiikan hengessä haastamaan ja hiomaan näiden kolmen tutkimusalan piirissä tehtyjä perusoletuksia ja väittämiä muun muassa maailmoista, fiktiosta, kertomuksista ja kerronnallisuudesta.
Keskeisenä kiintopisteenä työssä on lisäksi vuorovaikutteisuus, jonka kautta maailmojen paradokseihin ja mahdollisuuksiin pureudutaan. Kuinka ja millaisin keinoin fantasiafiktion käyttäjiä (eli esimerkiksi lukijoita ja pelaajia) ohjataan tekemään keinotekoisista, rakennetuista maailmoista mahdollisesti olemassa olevan kaltaisia ja koettavia? Vuorovaikutteisuuden nähdään siis tuottavan kaksitasoisia rakenteita paitsi fiktiivisiin teoksiin sinänsä, myös käyttäjärooleihin: käyttäjät ovat yhtä aikaa sekä katsojia tai vastaanottajia että toimijoita tai koherenttien maailmojen luojia. Konkreettisesti kaksitasoisuutta tarkastellaan työssä etenkin erilaisten tulkintastrategioiden kautta, jolloin pohditaan käyttäjien asemoitumista suhteessa niin maailmojen keinotekoisuuteen kuin mahdollisuuksiinkin.
Kaiken kaikkiaan tutkielmassa tehtävä fantastisten maailmojen kartoittaminen on niin maailman luomisen keinojen kuin luodun illuusionkin tutkimusta. Se on tutkimusta siitä, kuinka vieraat ja kaukaiset maailmat voidaan ottaa haltuun tämän maailman keinoilla, mutta myös siitä, kuinka fiktion luominen on aina neuvotteleva ja vastavuoroinen prosessi. Tätä kautta tutkelma tekee avauksia myös spekulatiivisia maailmoja rakentavassa fantasiafiktiossa toistuvien temaattisten kysymysten käsittelyyn.