Mediakulttuurin äänimaisemat

Abstract

Tutkimukseni tavoitteena oli saattaa onnistuneesti yhteen peruskoulun musiikkikasvatus ja mediakasvatus käytännössä. Aihealueet yhdistävänä viitekehyksenä toimi äänimaisematutkimus. Lisäksi halusin selvittää, minkälaisia käsityksiä peruskoulun viides- ja kuudesluokkalaisilla on ympäröimistään äänimaisemista, ja kuinka he niitä havainnoivat.

Tutkimus oli luonteeltaan produktiivinen, ja se toteutettiin Tampereen mediakoululla äänimaisematyöpajoissa, joihin osallistui peruskoulun viides- ja kuudesluokkalaisia oppilaita kahdesta tamperelaisesta koulusta. Työpajoissa oppilaat loivat pienissä ryhmissä musiikkia erilaisiin tiloihin. Musisoinnissa painottui improvisaatio ja kokeellisen musiikin menetelmät. Teosten suunnittelussa ja toteuttamisessa pyrittiin käyttämään tukena graafista notaatiota. Valmiit teokset äänitettiin tietokoneen äänitysohjelmalla viimeisillä työpajakerroilla.

Toimin itse työpajoissa ohjaajana. Ohjaajan roolin ohella havainnoin työskentelyä ja mahdollisuuksien mukaan pyrin tekemään muistiinpanoja paikan päällä. Tutkijanroolini sekä tutkimuksen tavoitteet olivat työpajoihin osallistuneiden oppilaiden tiedossa. Ohjaamisen ja havainnoinnin ohella esitin myös tarkentavia kysymyksiä oppilaille. Työpajoissa käytiin äänimaisemia ja mediakulttuuria koskevia keskusteluita, joita käytin myös tutkimusaineistona. Lisäksi varsinaisten työpajojen jälkeen haastattelin neljää työryhmää tarkemmin valmiiden teosten ja työpajakokemusten tiimoilta.

Työpajamuistiinpanojen pohjalta kirjoitin päiväkirjaa ja haastattelut litteroin. Näiden pohjalta teemoittelin aineiston luontevilta tuntuviin kokonaisuuksiin. Keskeisiksi teemoiksi nousivat oppilaiden äänimaisemiin liittyvät käsitykset, kokeellisen musiikin menetelmien toimiminen kouluopetuksessa sekä mediakasvatuksellisen ulottuvuuden toteutuminen työpajoissa.

Aineiston pohjalta näyttää siltä, että viides- ja kuudesluokkalaisten oppilaiden keskuudesta löytyy tietoisuutta äänimaisemista ja niiden taustalla vaikuttavista tekijöistä. Oppilailla ilmeni myös oma-aloitteista kykyä näiden taustatekijöiden kriittisempäänkin tarkasteluun.

Musiikkikasvatuksen ja mediakasvatuksen yhdistäminen onnistui luontevasti äänimaisema-käsitteen luomassa viitekehyksessä. Kokeellisen musiikin menetelmät ja musiikillinen improvisaatio olivat innostavia, ja musisointi niiden avulla sujui pääasiassa mutkattomasti. Opettajan rooliksi tässä toiminnassa osoittautui lähinnä ohjaaminen, sillä työskentely oli paljolti oppilaslähtöistä.

Avainsanat: musiikkikasvatus, mediakasvatus, äänimaisema, musiikillinen improvisaatio, kokeellinen musiikki