Kun sijaishuoltopaikka vaihtuu - Lapsen oikeudet sijaishuoltopaikan muutospäätöksissä

Abstract

Pro gradu –tutkielmani tehtävänä on etsiä vastauksia siihen, minkälaisin tilanteissa ja minkälaisin perustein lasten sijoitusmuutokset tehdään, ja huomioidaanko lasten oikeudet pysyvyyden ja lapsen osallisuuden näkökulmasta sijaishuoltopaikan muutospäätöksiä tehtäessä. Aihe on erittäin ajankohtainen sekä inhimillisesti, yhteiskunnallisesti että taloudellisesti. On tärkeää arvioida kuinka suomalainen lastensuojelu onnistuu tavoitteessaan lapsen ja nuoren pysyvien ja turvallisten kasvuolosuhteiden vaikuttajana. Kaikki lasten asemaa ja oikeuksien toteutumista parantava tieto on tervetullutta ja se tulisi huomioida lasten sijaishuoltopaikkoja koskevissa päätöksissä. Tutkimuksen tavoitteena on, että myös muut voisivat hyötyä tutkimuksestani; niin arjentyössä huostaanottoja valmistelevat sosiaalityöntekijät kuin asiakasohjauksessa toimivat sosiaalityöntekijät sekä lapsia arjessa kohtaavat sijaishuoltopaikkojen työntekijät.

Tutkimusaineistoni koostuu kaikista eräässä keskisuuressa suomalaisessa kaupungissa vuosina 2006-6/2008 tehdyistä sijaishuoltopaikan muutospäätöksistä. Tutkimuksen lapset on huostaan otettu vuonna 2006. Kyseisenä vuonna kaupungissa tehtiin 50 huostaanottoa. Tutkimuksen aineistona olevat päätökset koskevat 30 lasta ja niistä selviää, millaisia kriteereitä lapsen sijaishuoltopaikan muutokselle on kirjattu ja kuinka lapsen oikeus pysyvyyteen ja osallisuuteen muutospäätöksissä näyttäytyy. Yhteensä muutospäätöksiä on tehty tammikuun 2006 ja kesäkuun 2008 välillä 38. Aineiston olen analysoinut sisällönanalyysin keinoin.

Tulosten mukaan lapsi voidaan joutua uudelleen sijoittamaan, kun perhe tai laitos ei katso voivansa jatkaa työskentelyä lapsen kanssa. Uudelleensijoitus katsotaan tarpeelliseksi, jos lapsi arvioidaan liian vaikeahoitoiseksi nykyisen sijoituspaikkansa hoidettavaksi. Perusteluja siirroille on hyvin erilaisia ja osa niistä johtuu lapsen siirtymisestä päivystysyksiköstä pitkäaikaiseen sijoitukseen. Tämän lisäksi lapselle voidaan tehdä sijaishuoltopaikan muutospäätös, koska hänet on päätetty kotiuttaa. Kotiutuksia tutkimusaineiston mukaan on tehty hyvin erilaisissa tilanteissa ja erilaisin perustein. Päätösasiakirjoja ja niiden päätöksiä lukiessa on päädyttävä siihen lopputulokseen, että perusteluissa huomioidaan lapsen tarve hyvin. Pysyvyyden näkökulma ja lapsen osallisuus päätöksentekoon on huomioitu päätöstä tehtäessä. Sijaishuoltopaikan valinnan tukena on käytetty asiakasohjauksen apua ja tämän lisäksi asiakasohjaus myös valvoo sijaishuoltopaikkojen toimintaa. Tutkimukseni tuloksista voidaan päätellä, että muutospäätöksiä tehdään paljon, mutta päätökset tehdään harkitusti ja ne perustellaan pääasiallisesti lapsen edun mukaan.