School Leadership En-route to ‘Grand Leap‘: Case studies from Nepal and Finland

Abstract

School leadership en-route to a grand leap is defined as a cumulative progressive development process and an on-going process. This study discusses how a grand leap of a school was determined by the contextual settings of the school where emerging leadership readiness can shape the necessary behaviour patterns, together with leadership contextual intelligence. The results of this study suggest that external factors have dominance over the construction of the context. These contextual variations offer school leaders a reference to the immediate context, in turn, leading to the possibility of proposing initiatives to address any issues of concern or challenges encountered by leaders. This offered a new paradigm to develop a theory called "Referee Leadership Style" – enabling leaders to understand the immediate contextual variations for developing leadership effectiveness.

Johtajuustyylin vaikutus koulun menestykselliseen kehittymiseen

Johtamiskäytännöt vaihtelevat eri organisaatioissa. Millainen koulun johtajuus mahdollistaa parhaiten suureen harppaukseen (Grand Leap)? Suuri harppaus määritellään tässä tutkimuksessa systemaattiseksi johtajuuden prosessiksi, joka mahdollistaa koulun jatkuvan kehittymisen ja menestyksen tulevaisuudessa. Tähän kysymykseen etsittiin vastausta tarkastelemalla kahta erilaista johtamistyyliä, tehtävä- ja suhdesuuntautunut, sekä niiden tuottamaa motivaatiota ja sitoutumista, jotka ovat yhteydessä kouluyhteisön hyvään ilmapiiriin.

Keskeisenä tuloksena tutkimuksessa havaittiin, että ulkoiset tekijät vaikuttavat yhteisön sisäisiä, sosiaalisia ja kulttuurisia, tekijöitä enemmän johtajan valitsemaan johtamistyyliin. Oman kontekstin välitön tunteminen antaa koulujen johtajille mahdollisuuden tarttua havaitsemiinsa epäkohtiin ja haasteisiin. Tältä pohjalta luotiin myös malli, jota tutkimuksessa kutsutaan nimellä Referee Leadership Style. Sen mukaan keskeistä on, että johtajan toimintaa ja ratkaisujen pohdintaa ohjaa välitön toimintakonteksti. Tämän jälkeen johtaja valitsee sopivan toimintamallin ja on valmis hyväksymään siitä seuraavan lopputuloksen. Tämä lisää johtajuuden vaikuttavuutta.

Tehtäväsuuntautunut johtajuus näyttää tuottavan tehokkuutta ja sitoutumista suhdesuuntautunutta johtajuutta enemmän. Suhdesuuntautunut johtaja pystyy paremmin tukemaan kouluyhteisön harmoniaa ja positiivista työilmapiiriä.