Sosiaalinen arviointi monikulttuurisessa poikatyössä - Monikulttuuristen poikien ja nuorisotyöntekijöiden käsityksiä sosiaalisen pääoman käsitteistä
STENBERG, JONNA (2013)
2013
Nuorisotyö ja nuorisotutkimus - Youth Work and Youth Studies
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-10-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201310151483
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201310151483
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani lähtökohtana on vertailla Setlementtinuorten Hämeen piiri ry:n monikulttuuriseen Kölvi-toimintaan osallistuvien poikien ja työntekijöiden käsityksiä sosiaalisen pääoman käsitteistä ja selvittää, kuinka toimintaan osallistuvat pojat ja työntekijät koostavat Kölvi-toiminnan sosiaalista pääomaa. Tavoitteena on lisäksi tarkastella sosiaalisen arvioinnin menetelmän sopivuutta monikulttuurisen poikatyön arvioinnin välineenä.
Tutkimukseni empiirisen aineiston muodostavat 12 Kölvi-toiminnassa mukana olevan murrosikäisen pojan ja 3 työntekijän ryhmähaastattelut. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt fenomenografiaa sen laajassa merkityksessä, jolloin se on ohjannut tutkimuksen kulkua aineistonkeruusta sen analyysiin saakka. Raportoin tulokset yksityiskohtaisesti teemoittain.
Yksi Kölvi-toiminnan tärkeistä tavoitteista on poikien aktiivisen kansalaisuuden saavuttaminen. Tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta sosiaalisen pääoman kysymykset ja ilmiöt ovat olennaisia. Yhteisöllisyys näyttäytyy tutkimuksessa sosiaalisen pääoman teoretisoinnin syventäjänä ja sen keskeisiä ilmiöitä ovat ystävyys, vertaistuki, kiusaaminen ja rasismi, joihin myös sosiaalisen arvioinnin kysymykset kohdistuvat.
Kölvi-toiminnan työntekijät ja monikulttuurinen pojat käsittävät ystävyyden, vertaistuen, kiusaamisen ja rasismin pääosin samalla tavoin. Nuorten käsitykset olivat paikoitellen laajempia ja konkreettisempia kuin työntekijöiden, jotka keskittyivät käsitteellistämisessään laajoihin kokonaisuuksiin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että sosiaalinen arviointi sopii arviointimenetelmäksi monikulttuuristen nuorten kanssa tehtävään työhön, kun muistetaan nuorten tapa käsittää asiat konkreettisesti ja arkipäivään tuoden.
Kölvi-toiminnan sosiaalisen pääoman lähtökohtana on olla identiteetin kehityksen tuki nuorelle. Se toteutuu toisten kunnioituksen ja toiminnan avoimuuden kautta ja konkretisoituu aktiivisen kansalaisuuden statuksen saavuttamisena. Mekanismina toimii luottamus ja kommunikaatio toisten ihmisten kanssa ja tuotokset näkyvät mielihyvänä, integraationa yhteiskuntaan ja sosiaalisena tukena nuorten elämässä.
Tutkimukseni empiirisen aineiston muodostavat 12 Kölvi-toiminnassa mukana olevan murrosikäisen pojan ja 3 työntekijän ryhmähaastattelut. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt fenomenografiaa sen laajassa merkityksessä, jolloin se on ohjannut tutkimuksen kulkua aineistonkeruusta sen analyysiin saakka. Raportoin tulokset yksityiskohtaisesti teemoittain.
Yksi Kölvi-toiminnan tärkeistä tavoitteista on poikien aktiivisen kansalaisuuden saavuttaminen. Tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta sosiaalisen pääoman kysymykset ja ilmiöt ovat olennaisia. Yhteisöllisyys näyttäytyy tutkimuksessa sosiaalisen pääoman teoretisoinnin syventäjänä ja sen keskeisiä ilmiöitä ovat ystävyys, vertaistuki, kiusaaminen ja rasismi, joihin myös sosiaalisen arvioinnin kysymykset kohdistuvat.
Kölvi-toiminnan työntekijät ja monikulttuurinen pojat käsittävät ystävyyden, vertaistuen, kiusaamisen ja rasismin pääosin samalla tavoin. Nuorten käsitykset olivat paikoitellen laajempia ja konkreettisempia kuin työntekijöiden, jotka keskittyivät käsitteellistämisessään laajoihin kokonaisuuksiin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että sosiaalinen arviointi sopii arviointimenetelmäksi monikulttuuristen nuorten kanssa tehtävään työhön, kun muistetaan nuorten tapa käsittää asiat konkreettisesti ja arkipäivään tuoden.
Kölvi-toiminnan sosiaalisen pääoman lähtökohtana on olla identiteetin kehityksen tuki nuorelle. Se toteutuu toisten kunnioituksen ja toiminnan avoimuuden kautta ja konkretisoituu aktiivisen kansalaisuuden statuksen saavuttamisena. Mekanismina toimii luottamus ja kommunikaatio toisten ihmisten kanssa ja tuotokset näkyvät mielihyvänä, integraationa yhteiskuntaan ja sosiaalisena tukena nuorten elämässä.