Johtajuuden yhteys lähityöryhmän ilmapiiriin sekä pystyvyysusko yhteyttä muuntavana tekijänä
SETÄLÄ, RIIKKA (2013)
2013
Psykologia - Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-10-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201310151481
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201310151481
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alaisten arvioiman esimiehen transformationaalisen johtamistyylin yhteyttä heidän kokemaansa lähityöryhmän ilmapiiriin. Lisäksi tutkittiin muuntaako ammatillinen pystyvyysusko tätä yhteyttä. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa oli Westin (1990) työilmapiirimalli, joka on kehitetty selittämään työryhmien ilmapiiriä.
Tutkimus pohjautui Työsuojelurahaston rahoittamassa Rewarding and sustainable health promoting leadership -tutkimushankkeessa keväällä 2011 kerättyyn aineistoon. Aineisto kerättiin kyselyin ja siihen vastasi 577 suomalaista kunta-alan työntekijää. Vastaajissa oli eri ammattiryhmien, koulutustaustan ja ikäryhmien edustajia. Pysyvässä työsuhteessa vastaajista oli 94 %. Suurin osa tutkittavista oli naisia (85 %) ja heidän keski-ikänsä oli 48 vuotta. Enemmistön korkein tutkinto oli toisen asteen tutkinto (40 %).
Transformationaalisen johtajuuden sekä pystyvyysuskon yhteyksiä ilmapiiriin analysoitiin hierarkkisella regressioanalyysillä. Hypoteesien mukaisesti sekä transformationaalinen johtajuus että ammatillinen pystyvyysusko selittivät koettua lähityöryhmän ilmapiiriä. Mitä enemmän alaiset arvioivat esimiehensä käyttävän transformationaalista johtamistyyliä tai mitä parempi pystyvyysusko heillä oli työssään, sitä positiivisemmaksi he kokivat työryhmänsä ilmapiirin. Pystyvyysusko oli positiivisessa yhteydessä ilmapiirin ulottuvuuksista erityisesti työryhmän yhteisen vision kokemiseen. Hypoteesin mukaisesti pystyvyysusko myös vahvisti transformationaalisen johtajuuden ja ilmapiirin välistä yhteyttä siten, että ilmapiiri koettiin erityisesti hyväksi silloin, kun lähiesimies arvioitiin transformationaaliseksi johtajaksi ja oma ammatillinen pystyvyysusko koettiin hyväksi. Tämä moderaatiovaikutus oli tilastollisesti merkitsevä, joskin sen selitysaste oli vain noin yksi prosentti.
Tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että esimiehen toimilla on merkitystä alaisten työhyvinvoinnille, sillä esimiehen toiminta voi edistää työryhmän ilmapiiriä, mikä puolestaan tukee alaisten hyvinvointia. Yksistään esimiehen toimilla ei kuitenkaan voida saada suurta muutosta aikaan ilmapiirissä, vaan alaisten omat kokemukset sekä henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten ammatillinen pystyvyysusko, vaikuttavat siihen, miten he kokevat johtajuuden ja miten he hyötyvät siitä.
Tutkimus pohjautui Työsuojelurahaston rahoittamassa Rewarding and sustainable health promoting leadership -tutkimushankkeessa keväällä 2011 kerättyyn aineistoon. Aineisto kerättiin kyselyin ja siihen vastasi 577 suomalaista kunta-alan työntekijää. Vastaajissa oli eri ammattiryhmien, koulutustaustan ja ikäryhmien edustajia. Pysyvässä työsuhteessa vastaajista oli 94 %. Suurin osa tutkittavista oli naisia (85 %) ja heidän keski-ikänsä oli 48 vuotta. Enemmistön korkein tutkinto oli toisen asteen tutkinto (40 %).
Transformationaalisen johtajuuden sekä pystyvyysuskon yhteyksiä ilmapiiriin analysoitiin hierarkkisella regressioanalyysillä. Hypoteesien mukaisesti sekä transformationaalinen johtajuus että ammatillinen pystyvyysusko selittivät koettua lähityöryhmän ilmapiiriä. Mitä enemmän alaiset arvioivat esimiehensä käyttävän transformationaalista johtamistyyliä tai mitä parempi pystyvyysusko heillä oli työssään, sitä positiivisemmaksi he kokivat työryhmänsä ilmapiirin. Pystyvyysusko oli positiivisessa yhteydessä ilmapiirin ulottuvuuksista erityisesti työryhmän yhteisen vision kokemiseen. Hypoteesin mukaisesti pystyvyysusko myös vahvisti transformationaalisen johtajuuden ja ilmapiirin välistä yhteyttä siten, että ilmapiiri koettiin erityisesti hyväksi silloin, kun lähiesimies arvioitiin transformationaaliseksi johtajaksi ja oma ammatillinen pystyvyysusko koettiin hyväksi. Tämä moderaatiovaikutus oli tilastollisesti merkitsevä, joskin sen selitysaste oli vain noin yksi prosentti.
Tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että esimiehen toimilla on merkitystä alaisten työhyvinvoinnille, sillä esimiehen toiminta voi edistää työryhmän ilmapiiriä, mikä puolestaan tukee alaisten hyvinvointia. Yksistään esimiehen toimilla ei kuitenkaan voida saada suurta muutosta aikaan ilmapiirissä, vaan alaisten omat kokemukset sekä henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten ammatillinen pystyvyysusko, vaikuttavat siihen, miten he kokevat johtajuuden ja miten he hyötyvät siitä.