Hyvin korkean ja äärimmäisen korkean ilmanalan vaikutus kehonkoostumukseen

Abstract

Vaikka korkeiden olosuhteiden vaikutusta kehonkoostumukseen on tutkittu useissa tutkimuksissa, on aiheesta vielä paljon selvittämättä. Tässä tutkimuksessa seurattiin yhdeksän suomalaisen miehen kehonkoostumuksen muutoksia hyvin ja äärimmäisen korkeassa ilmanalassa. Tutkittavien keski-ikä oli 37,7 vuotta (SD 5,5) ja vaihteluväli 27-45 vuotta. He osallistuivat suomalaiseen retkikuntaan, joka nousi Mt. Everestin huipulle keväällä 2009. Tutkittavat olivat yhteensä 52 vuorokautta yli 5300 metrin korkeudessa. Viisi heistä nousi huipulle (8850 m). Kehonkoostumusta seurattiin bioimpedanssiin perustuvalla kehonkoostumusmittarilla (Omron BF510) perusleirin korkeudella (5300m) viikoittain. Lisäksi määritettiin reiden ja olkavarren ympärysmittojen muutokset nousun aikana. Tutkittavien sopeutumista korkeisiin olosuhteisiin seurattiin Lake-Louise -oirekyselyllä (LLS). Tutkittavien paino tippui keskimäärin 7,3 kg nousun aikana (p = 0,001) ja viskeraalirasvan muutos oli -2,7% (p=0,007). Olkavarren ympärysmitta kasvoi merkitsevästi 0,9 cm (p = 0,005). Kehon rasvaprosentin ja reiden ympärysmittojen muutokset eivät olleet merkitseviä. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin aiemmissakin vuoristoretkikuntia seuranneissa tutkimuksissa. Kehon massa ja koostumus muuttuvat sekä energiankulutuksen kasvaessa yli energiansaannin että hypoksian aiheuttamien mahdollisten muiden vaikutusten takia.