Oikeus kasvaa ilman väkivaltaa. Kuritusväkivalta lyhytelokuvassa
YLI-KOSKI, PÄIVI (2013)
YLI-KOSKI, PÄIVI
2013
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-10-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201310091469
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201310091469
Tiivistelmä
Käsittelen tutkielmassani kuritusväkivaltaa yhden valistuksellisen lyhytelokuvan kautta. Lastensuojelun keskusliiton lyhytelokuva /Väkivallaton lapsuus/ on noin kahdeksan minuuttia kestävä valistusvideo, jossa käsitellään ruumiillista kurittamista eli kuritusväkivaltaa. Käsite kuritusväkivalta on Lastensuojelun keskusliiton Älä lyö lasta -kampanjan merkittävä panos. Uuden käsitteen avulla lievempänä pidetyt kurituskeinot kuten luunappi ja tukistaminen voidaan helpommin ymmärtää väkivallaksi, lapseen kohdistuvaksi pahoinpitelyksi.
Lastensuojelun keskusliitto on useana vuonna selvittänyt aikuisten suhtautumista kuritusväkivaltaan. Viimeisin selvitys on vuodelta 2012. Ruumiillisen kurituksen hyväksyvien määrä on näiden selvitysten mukaan laskenut, mutta kuritusväkivallan hyväksyy edelleen lähes joka viides vastaaja. Vaikka lyhytelokuva julkaistiin vuonna 2006 osana Älä lyö lasta -kampanjaa, on se edelleen ajankohtainen. Internetistä vapaasti ladattavissa oleva ja sähköisissä medioissa helposti levitettävä valistusvideo on sekä kestänyt aikaa että ollut luomassa uudenlaista mediaa hyödyntävää valistusta.
Lyhytelokuva-aineistoni analyysissä tukeudun semioottiseen metodiin. Semiootikko Roland Barthes esitteli vuonna 1974 viidestä koodista koostuvan koodistonsa. Näiden viiden koodin avulla pilkon ja kokoan uudelleen lyhytelokuvan merkeiksi ja merkityksiksi. Lyhytelokuvan argumentti muodostuu selkeästi rajatuksi kokonaisuudeksi lapsen oikeudesta väkivallattomaan kasvuun.
Tutkielmani tuloksena on analyysi siitä, miten lyhytelokuvan keinoin voidaan valistaa katsojia, jotta kuritusväkivalta ymmärretään väkivallaksi. /Väkivallaton lapsuus/ on valistuksellinen kertomus, joka sisältää kuritusväkivaltaesimerkkejä ja -tilanteita, katsojan omaatuntoa vavisuttavia hetkiä sekä neuvoja ja ohjeita. Johtopäätöksenä on lapsen oikeuksia polkevan ruumiillisen kurituksen väkivaltainen luonne ja sen käsittäminen vääräksi ja rikolliseksi tavaksi kasvattaa lasta. Kuritusväkivalta uudiskäsitteenä on merkittävässä osassa kuritusväkivallan tuomitsevan muutoksen edistämiseksi.
Lastensuojelun keskusliitto on useana vuonna selvittänyt aikuisten suhtautumista kuritusväkivaltaan. Viimeisin selvitys on vuodelta 2012. Ruumiillisen kurituksen hyväksyvien määrä on näiden selvitysten mukaan laskenut, mutta kuritusväkivallan hyväksyy edelleen lähes joka viides vastaaja. Vaikka lyhytelokuva julkaistiin vuonna 2006 osana Älä lyö lasta -kampanjaa, on se edelleen ajankohtainen. Internetistä vapaasti ladattavissa oleva ja sähköisissä medioissa helposti levitettävä valistusvideo on sekä kestänyt aikaa että ollut luomassa uudenlaista mediaa hyödyntävää valistusta.
Lyhytelokuva-aineistoni analyysissä tukeudun semioottiseen metodiin. Semiootikko Roland Barthes esitteli vuonna 1974 viidestä koodista koostuvan koodistonsa. Näiden viiden koodin avulla pilkon ja kokoan uudelleen lyhytelokuvan merkeiksi ja merkityksiksi. Lyhytelokuvan argumentti muodostuu selkeästi rajatuksi kokonaisuudeksi lapsen oikeudesta väkivallattomaan kasvuun.
Tutkielmani tuloksena on analyysi siitä, miten lyhytelokuvan keinoin voidaan valistaa katsojia, jotta kuritusväkivalta ymmärretään väkivallaksi. /Väkivallaton lapsuus/ on valistuksellinen kertomus, joka sisältää kuritusväkivaltaesimerkkejä ja -tilanteita, katsojan omaatuntoa vavisuttavia hetkiä sekä neuvoja ja ohjeita. Johtopäätöksenä on lapsen oikeuksia polkevan ruumiillisen kurituksen väkivaltainen luonne ja sen käsittäminen vääräksi ja rikolliseksi tavaksi kasvattaa lasta. Kuritusväkivalta uudiskäsitteenä on merkittävässä osassa kuritusväkivallan tuomitsevan muutoksen edistämiseksi.