Nuoren identiteettityön tukeminen lastensuojelun avohuollollisena kodin ja koulun kanssa tehtävänä työnä

Abstract

Tutkielmani lähtökohdat ovat nuorten identiteettityössä modernin ja myöhäismodernin yhteiskunnan murroksessa ja omassa työssäni lastensuojelun avohuollollisessa kodin ja koulun kanssa tehtävässä työssä. Tavoitteenani on lisätä tietoisuutta nuorten identiteettityön luonteesta eri konteksteissa kotona, koulussa ja vertaisryhmässä. Tutkimuskysymykseni koskevat tapoja, joilla nuorta ympäröivien identiteettikontekstien edustajat ottavat kantaa nuoren toimintaan, positiota, joka nuorelle rakentuu oman identiteettinsä rakentajana lastensuojelun intensiivisen työn kontekstissa sekä prosessissa syntyneen tiedon käyttöä. Tutkielmani tieteenfilosofinen lähtökohta on kriittinen realismi, jonka mukaan on merkittävää, millaiseen maailmaan synnymme ja millaiset tendenssit ja emergenssit ohjaavat toimiamme.

Tutkimukseni on tapaustutkimus, joka nojaa teoreettisesti Côte`n ja Levine`n myöhäismodernin yhteiskunnan yksilöllistymiskehityksen huomioivaan identiteettikontruktioon. Tutkimusaineistoni muodostuu kahden nuoren ja heidän identiteettikontekstiensa edustajien haastatteluista. Aineiston analyysin teoreettisena välineenä käytän identiteetin lisäksi position käsitettä sekä tutkimuskontekstini kannalta olennaisia poikkeavaksi leimautumisen ja yhteisöreaktion käsitteitä.

Tapaustutkimukseni pojat Antti ja Heikki kertovat elämästään kotona, koulussa ja kaveripiirissä. Heidän tarinoitaan täydentävät omasta näkökulmastaan poikien äidit, opettajat ja lastensuojelun työntekijät. Näin syntyy tietoa poikien positiosta oman identiteettityönsä tekijöinä sekä identitettityön tukemisesta lastensuojelun intensiivisen tuen kontekstissa.

Tutkimustuloksia ja päätelmiä: Nuoren vertaisryhmän vaikutuksen vähäinen huomioiminen nuorten identiteetin muotoumisessa ja nuoren äänen kuulumattomuus monialaisissa neuvotteluissa; identiteettityötä tukevien palvelujen pirstaloituneisuus, ketjuuntuminen ja kasautuminen sekä vaikeneminen olennaisesta tiedosta suhteessa toiseen identiteettikontekstiin; hienovaraisuus toisia aikuisia kohtaan ja leimaavat yhteisöreaktiot tai näköalattomuus suhteessa nuoreen; nuoren identiteettikontekstien toimijoiden yhteisten, huolelliseen pohdintaan ja dialogiin perustuvien nuoren hyvän tulevaisuuden ennakointien korvautuminen kiireellä ja toimenpidekeskeisellä työllä kunkin palvelun sisällä.