Luokanopettajien ja luokanopettajaksi opiskelevien asenteet 1.- 6. luokan uskonnonopetukseen
KELLANDER, LEILA (2007)
2007
Opettajankoulutuksen pätevöitymisohjelma - Supplementary Teacher Education Program
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16834
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16834
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisia ovat työelämässä toimivien luokanopettajien sekä luokanopettajien lisäkoulutuksessa opiskelevien opiskelijoiden asenteet peruskoulun 1.-6. luokkien uskonnonopetusta kohtaan. Tutkimuksessa oli mukana 14 Tampereen yliopiston luokanopettajan lisäkoulutuksen opiskelijaa sekä 14 Kankaanpään kaupungissa työskentelevää luokanopettajaa.
Tutkimuksessa on yhdistettynä sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen tutkimusosuus. Tutkimuksen aineistonkeruu tehtiin kyselylomakkeella (Liite 1), joka koostui strukturoiduista kysymyksistä sekä vastauksia selventävistä avoimista kysymyksistä. Laatimassani lomakkeessa on 13 kysymystä, joista 4 kysymyksessä on käytetty semanttista erottelua, jossa vastaajien pyydetään arvioimaan jotakin asiaa adjektiiviparien avulla ja ilmaisemaan, miten hyvin kukin adjektiivi kuvaa tätä asiaa. Kvalitatiivisen osion tuloksia analysoinnissa käytin fenomenografista menetelmää. Kvantitatiivisen osion analysoinnissa käytin SPSS-ohjelman t-testejä sekä varianssianalyysiä.
Teoriaosassa avataan käsitteitä arvot ja asenteet. Koska arvot liittyvät läheisesti asenteisiin, tutkimuksessa sivutaan myös opettajien arvoja. Lisäksi teoriaosiossa kerrotaan uskonnonopetuksen historiasta ja sen asemasta suomalaisessa kulttuurissa. Katsaus muiden maiden uskonnonopetuksen toteuttamistapaan antaa käsityksen uskonnon ja sen opettamisen moninaisuudesta ympäri Eurooppaa. Uskonto on vuosien varrella ollut kiistelty oppiaine ja teoriaosassa on esitelty yleisesti käytettyjä perusteluita, miksi uskontoa pitäisi koulussa edelleen opettaa.
Tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden ja luokanopettajien asenteet uskonnonopetusta kohtaan osoittautuivat positiiviseksi. Uskonto koettiin tärkeäksi ja elämänläheiseksi oppiaineeksi. Tutkimukseen osallistuneet kokivat myös uskonnon opettamisen mieluisaksi, vaikkakin toisaalta myös hieman vaikeaksi.
Vaikka yleisasenne uskonnonopetusta kohtaan oli selvästi positiivinen, vastaajat kuitenkin toivoivat muutosta uskonnonopetuksen sisältöihin ja toteuttamistapaan. Vain 7,1 prosenttia vastanneista toivoi nykyisen uskonnonopetuksen mallin säilyvän.
Tutkimus osoitti, että luokanopettajien ja luokanopettajiksi opiskelevien mielestä koulun uskonnonopetuksen tärkein tehtävä on antaa oppilaille historiallista ja kulttuurillista tietoa uskonnosta. Uskonnonopetuksen tärkeimmiksi sisältöalueiksi vastaajat nostivat eettisten asioiden käsittelyn ja vieraisiin uskontoihin tutustumisen.
Asiasanat: arvo, asenne, uskonnonopetus, koulun katsomuksellinen opetus
Tutkimuksessa on yhdistettynä sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen tutkimusosuus. Tutkimuksen aineistonkeruu tehtiin kyselylomakkeella (Liite 1), joka koostui strukturoiduista kysymyksistä sekä vastauksia selventävistä avoimista kysymyksistä. Laatimassani lomakkeessa on 13 kysymystä, joista 4 kysymyksessä on käytetty semanttista erottelua, jossa vastaajien pyydetään arvioimaan jotakin asiaa adjektiiviparien avulla ja ilmaisemaan, miten hyvin kukin adjektiivi kuvaa tätä asiaa. Kvalitatiivisen osion tuloksia analysoinnissa käytin fenomenografista menetelmää. Kvantitatiivisen osion analysoinnissa käytin SPSS-ohjelman t-testejä sekä varianssianalyysiä.
Teoriaosassa avataan käsitteitä arvot ja asenteet. Koska arvot liittyvät läheisesti asenteisiin, tutkimuksessa sivutaan myös opettajien arvoja. Lisäksi teoriaosiossa kerrotaan uskonnonopetuksen historiasta ja sen asemasta suomalaisessa kulttuurissa. Katsaus muiden maiden uskonnonopetuksen toteuttamistapaan antaa käsityksen uskonnon ja sen opettamisen moninaisuudesta ympäri Eurooppaa. Uskonto on vuosien varrella ollut kiistelty oppiaine ja teoriaosassa on esitelty yleisesti käytettyjä perusteluita, miksi uskontoa pitäisi koulussa edelleen opettaa.
Tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden ja luokanopettajien asenteet uskonnonopetusta kohtaan osoittautuivat positiiviseksi. Uskonto koettiin tärkeäksi ja elämänläheiseksi oppiaineeksi. Tutkimukseen osallistuneet kokivat myös uskonnon opettamisen mieluisaksi, vaikkakin toisaalta myös hieman vaikeaksi.
Vaikka yleisasenne uskonnonopetusta kohtaan oli selvästi positiivinen, vastaajat kuitenkin toivoivat muutosta uskonnonopetuksen sisältöihin ja toteuttamistapaan. Vain 7,1 prosenttia vastanneista toivoi nykyisen uskonnonopetuksen mallin säilyvän.
Tutkimus osoitti, että luokanopettajien ja luokanopettajiksi opiskelevien mielestä koulun uskonnonopetuksen tärkein tehtävä on antaa oppilaille historiallista ja kulttuurillista tietoa uskonnosta. Uskonnonopetuksen tärkeimmiksi sisältöalueiksi vastaajat nostivat eettisten asioiden käsittelyn ja vieraisiin uskontoihin tutustumisen.
Asiasanat: arvo, asenne, uskonnonopetus, koulun katsomuksellinen opetus