Rahoitustekijöiden vaikutukset investointien mallintamiseen
RENVALL, JUHO-JUSSI (2007)
2007
Kansantaloustiede - Economics
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16815
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16815
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selittää yrityksen optimaalista investointikäyttäytymistä teoreettisen mallin avulla ja selvittää rahoitustekijöiden vaikutusta investointikäyttäytymiseen. Teoreettisen tarkastelun pohjana ovat kaksi neoklassisiin oletuksiin perustuvaa investointiteoriaa Tobinin q-teoria ja investointien Eulerin yhtälö. Näistä jälkimmäiseen perustuvan empiirisen tarkastelun avulla tutkitaan mallin termien selittävyyttä. Perinteisen, rahoitusmuotojen täydelliseen substituutioon pohjautuvan mallin selittävyyttä tutkitaan tarkastelemalla yrityksen sisäisiä varoja kuvaavaa kassavirtamuuttujaa sekä ulkoista rahoitusta kuvaavaa velkamuuttujaa. Mallinnuksen toisessa vaiheessa tarkastellaan useissa tutkimuksissa ilmennyttä perusmallin selittävyyteen vaikuttavaa ulkoisen ja sisäisen rahoituksen välistä hierarkiaa huomioimalla ulkoisen rahoituksen saatavuus. Tämä tapahtuu jakamalla aineisto koronmaksukyvyn perusteella määritetyn rahoitusrajoitteisuuden mukaan ja tutkimalla muutosta mallin termien selittävyydessä.
Empiirisen analyysin tarkoituksena on tutkia mallin tuottamia tuloksia suomalaisista yrityksistä koostuvan aineiston avulla ja tarkastella näin suomalaisten yritysten investointikäyttäytymistä. Aineistona tutkielmassa käytetään Etlan ja Talouselämä-lehden julkaisemaa Suomen suurimmat yritykset käsittävää aineistoa vuosilta 1984-2004. Empiirisessä tarkastelussa käytetään tutkimusmetodina dynaamisen paneeliaineiston tutkimiseen soveltuvaa GMM-menetelmää. Tutkielmassa saatujen tulosten mukaan kassavirtatermi ei saa tilastollista merkitsevyyttä kummankaan rahoitusryhmän tapauksessa. Näin ollen investointien Eulerin yhtälön perusmuoto pätee yrityksille, jotka eivät ole rahoitusrajoitteisia. Rahoitusrajoitteisten yritysten tapauksessa poikkeuksen Eulerin yhtälön perusmallista tekee velkatermin tilastollinen merkitsevyys. Vaikka suurin osa käsiteltävistä tutkimuksista toteaa kassavirtatermin merkitseväksi tekijäksi, on myös tässä tutkielmassa saatuja havaintoja tukevia tutkimuksia tehty. Selitykseksi saaduille havainnoille esitetään Suomessa tapahtunutta teollisuusyritysten investointien rakennemuutosta ja velanoton karttamista.
Avainsanat: investoinnit, Eulerin yhtälö, Tobinin q, rahoitusrajoitteet, rahoitustekijät
Empiirisen analyysin tarkoituksena on tutkia mallin tuottamia tuloksia suomalaisista yrityksistä koostuvan aineiston avulla ja tarkastella näin suomalaisten yritysten investointikäyttäytymistä. Aineistona tutkielmassa käytetään Etlan ja Talouselämä-lehden julkaisemaa Suomen suurimmat yritykset käsittävää aineistoa vuosilta 1984-2004. Empiirisessä tarkastelussa käytetään tutkimusmetodina dynaamisen paneeliaineiston tutkimiseen soveltuvaa GMM-menetelmää. Tutkielmassa saatujen tulosten mukaan kassavirtatermi ei saa tilastollista merkitsevyyttä kummankaan rahoitusryhmän tapauksessa. Näin ollen investointien Eulerin yhtälön perusmuoto pätee yrityksille, jotka eivät ole rahoitusrajoitteisia. Rahoitusrajoitteisten yritysten tapauksessa poikkeuksen Eulerin yhtälön perusmallista tekee velkatermin tilastollinen merkitsevyys. Vaikka suurin osa käsiteltävistä tutkimuksista toteaa kassavirtatermin merkitseväksi tekijäksi, on myös tässä tutkielmassa saatuja havaintoja tukevia tutkimuksia tehty. Selitykseksi saaduille havainnoille esitetään Suomessa tapahtunutta teollisuusyritysten investointien rakennemuutosta ja velanoton karttamista.
Avainsanat: investoinnit, Eulerin yhtälö, Tobinin q, rahoitusrajoitteet, rahoitustekijät