Women in History: Female Identities and Legacies of Colonialism in Nadine Gordimer's Short Stories

Abstract

Tutkielmassani käsittelen Nadine Gordimerin eteläiseen Afrikkaan sijoittuvia novelleja jälkikoloniaalisen ja feministisen teorian näkökulmasta. Keskityn analyysissäni novellien naishahmoihin ja siihen, miten heidät on esitetty subjekteina ja toimijoina.

Nadine Gordimerin ura valkoisena etelä-afrikkalaisena kirjailijana on kulkenut ajallisesti ja teemallisesti yhteydessä Etelä-Afrikan menneinä vuosikymmeninä harjoittaman rotusortopolitiikan eli apartheidin kanssa. Gordimer on romaaneissaan, novelleissaan ja esseissään käsitellyt poliittisten ja sosiaalisten realiteettien vaikutusta yksilön elämään. Vaikka Gordimer on kieltänyt olevansa poliittinen kirjailija, on hänen tuotantonsa perustana ollut rotusorron aiheuttaman kärsimyksen paljastaminen. Gordimer on korostanut sitoutumistaan afrikkalaisuuteen identiteettinä, sen sijaan että identiteetti perustuisi valkoiseen ihonväriin.

Tutkielmani teoreettinen näkökulma perustuu jälkikoloniaalisen kirjallisuusteorian ajatukseen siitä, että kolonialismin projekti on läsnä myös niissä teksteissä, joissa kolonialismista ei varsinaisesti puhuta. Kolonisoitu subjekti esitetään kolonisoijan vastakohtana, ”toisena”, johon kolonisoija heijastaa omia halujaan ja pelkojaan. Itse jälkikoloniaalin asemasta kirjoittavat feministiteoreetikot ovat kritisoineet ”kolmannen maailman” naisten esittämistä yhtenäisenä, historian ulkopuolisena ja alistettuna ryhmänä. Subjektin ja toimijuuden käsitteiden avulla voidaan purkaa tämän ryhmän esittämistä osiin. Rodun, luokan ja sukupuolen kategoriat vaikuttavat subjektin rakentumiseen. Subjektin mahdollisuus toimijuuteen määrittää sen, pystyykö subjekti toimimaan maailmassa vai onko hän vain tuon maailman olosuhteiden alainen, pystymättä itse vaikuttamaan elämäänsä.

Tutkielmassani keskityn kymmenen eri aikoina kirjoitetun novellin luentaan. Novelleista ensimmäinen on kirjoitettu 1950-luvulla ja viimeinen 2000-luvulla. Kunkin ajan sosiaaliset ja poliittiset huolenaiheet ovat selkeästi näkyvillä näissä teksteissä ja ne vaikuttavat siihen, miten tarinoiden henkilöt kokevat itsensä ja toimivat elämässään. Novellien naishahmot edustavat monenlaisia sosiaalisia ja etnisiä lähtökohtia, aina keskiluokkaisista valkoisista naisista kaikkein köyhimpiin ja alistetuimpiin mustiin naisiin. Osa novellien valkoisista naishahmoista kokee syyllisyyden ja häpeän tunteita tajutessaan oman etuoikeutetun asemansa epäoikeudenmukaisuuden, toiset perustavat identiteettinsä juuri valkoisen ihonvärin tuomaan ylemmyyteen. Novellien valkoiset naiset joko jäävät toimettomina oman häpeänsä vangeiksi tai toimivat aktiivisesti sovittaakseen kolonialismin jättämän perinnön vääryyksiä. Novellien mustat naiset esitetään osana kodin ja perheen piiriä. Heidän yrityksensä rakentaa identiteettiä ja toimijuutta heille määritetyn ahtaan aseman ulkopuolella epäonnistuvat. Mustien naisten ristiriitainen rooli vapaustaistelun symboleina, mutta ilman omaa poliittista ääntä tai toimijuutta tulee selkeästi esille. Novelleissa toistuvat väkivallan, seksuaalisuuden, tiedon ja tietämättömyyden, vallan ja alistamisen teemat. Gordimerin näkemys ihmisyydestä ja muutoksen mahdollisuudesta vaikuttaa näiden novellien kautta tarkasteltuna melko negatiiviselta.

Avainsanat: Etelä-Afrikka, apartheid, kolonialismi, novelli, identiteetti, toimijuus.