Musiikkifestivaalin verotus
KOSKINEN, ANTTI (2007)
2007
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16764
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16764
Tiivistelmä
Musiikkifestivaalien verotuskäytäntö on muuttunut viimeisten vuosien aikana. Aihe on ollut laajasti esillä julkisuudessa, koska se koskettaa valtaosaa suomalaisista. Yleishyödyllisten yhteisöjen verotus ei kuitenkaan ole herättänyt merkittävää akateemista kiinnostusta eikä aihetta ole juurikaan tutkittu.
Tutkimuksessa selvitetään musiikkifestivaalien verotuksen nykytilaa kvalitatiivisen tapaustutkimuksen keinoin. Verotuksen nykytilan selvittäminen aloitetaan luomalla yleishyödyllisen musiikkifestivaalin verotukselle viitekehys elinkeino-, arvonlisä- ja talkootyön verotuksen näkökulmista. Viitekehys pohjautuu teoriakirjallisuuteen, lainsäädäntöön sekä yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta koskevaan oikeuskäytäntöön.
Tutkimuksen empiirisen osan muodostaa kahden musiikkifestivaalin toiminnan esittely ja vertailu sekä johtopäätösten tekeminen tehdyn analyysin perusteella. Tutkimuksessa käsitellyt musiikkifestivaalit ovat tunnettuja suomalaisia kulttuuritapahtumia, joista toinen on rock-festivaali ja hiljattain menettänyt yleishyödyllisen asemansa ja toinen on klassinen festivaali, joka on edelleen toiminnassaan yleishyödyllinen. Työn tutkimusaineistoa ovat tilinpäätökset ja toimintakertomukset vuosilta 2002-2005 molemmista musiikkifestivaaleista, muu kirjallinen materiaali sekä yksi teemahaastattelu kummankin festivaalin toiminnasta.
Kevyen ja klassisen musiikin festivaalit ovat toiminnaltaan monelta osin samanlaiset, minkä vuoksi niiden verotuksessa on yhteneviä piirteitä. Kevyen musiikin festivaali muistuttaa kuitenkin toiminnaltaan, elinkeinoverotuksen näkökulmasta, enemmän elinkeinoyhteisöä, mikä johtuu siitä, että festivaalin tuotot ovat suuremmat, festivaali muodostaa monasti valtaosan järjestävän yhteisön toiminnasta ja alalla on kilpailua elinkeinoyhteisöjen kanssa. Klassinen musiikkifestivaali puolestaan järjestetään tavanomaisesti julkisella tuella niin, ettei festivaalitoiminta tuota ylijäämiä, minkä vuoksi toiminta on luonteeltaan yleishyödyllistä.
Arvonlisäverovelvollisuus on musiikkifestivaalien kannalta yksinomaan negatiivinen asia. Musiikkifestivaalin lipun- ja oheistuotteiden myynti aiheuttaa merkittävän maksettavan arvonlisäveroerän, koska festivaalitoiminnan kulut muodostuvat käytännössä arvonlisäverottomista eristä eikä yhteisölle kerry vähennettävää arvonlisäveroa. Talkootyö on puolestaan musiikkifestivaalin toteuttamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää mutta verotuksen näkökulmasta talkootyö on musiikkifestivaaleille toissijaista elinkeinoveroon ja arvonlisäveroon verrattuna.
Avainsanat: Yleishyödyllinen yhteisö, yleishyödyllisen yhteisön verotus, musiikkifestivaali, festivaali, aatteellinen yhdistys, yhdistys
Tutkimuksessa selvitetään musiikkifestivaalien verotuksen nykytilaa kvalitatiivisen tapaustutkimuksen keinoin. Verotuksen nykytilan selvittäminen aloitetaan luomalla yleishyödyllisen musiikkifestivaalin verotukselle viitekehys elinkeino-, arvonlisä- ja talkootyön verotuksen näkökulmista. Viitekehys pohjautuu teoriakirjallisuuteen, lainsäädäntöön sekä yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta koskevaan oikeuskäytäntöön.
Tutkimuksen empiirisen osan muodostaa kahden musiikkifestivaalin toiminnan esittely ja vertailu sekä johtopäätösten tekeminen tehdyn analyysin perusteella. Tutkimuksessa käsitellyt musiikkifestivaalit ovat tunnettuja suomalaisia kulttuuritapahtumia, joista toinen on rock-festivaali ja hiljattain menettänyt yleishyödyllisen asemansa ja toinen on klassinen festivaali, joka on edelleen toiminnassaan yleishyödyllinen. Työn tutkimusaineistoa ovat tilinpäätökset ja toimintakertomukset vuosilta 2002-2005 molemmista musiikkifestivaaleista, muu kirjallinen materiaali sekä yksi teemahaastattelu kummankin festivaalin toiminnasta.
Kevyen ja klassisen musiikin festivaalit ovat toiminnaltaan monelta osin samanlaiset, minkä vuoksi niiden verotuksessa on yhteneviä piirteitä. Kevyen musiikin festivaali muistuttaa kuitenkin toiminnaltaan, elinkeinoverotuksen näkökulmasta, enemmän elinkeinoyhteisöä, mikä johtuu siitä, että festivaalin tuotot ovat suuremmat, festivaali muodostaa monasti valtaosan järjestävän yhteisön toiminnasta ja alalla on kilpailua elinkeinoyhteisöjen kanssa. Klassinen musiikkifestivaali puolestaan järjestetään tavanomaisesti julkisella tuella niin, ettei festivaalitoiminta tuota ylijäämiä, minkä vuoksi toiminta on luonteeltaan yleishyödyllistä.
Arvonlisäverovelvollisuus on musiikkifestivaalien kannalta yksinomaan negatiivinen asia. Musiikkifestivaalin lipun- ja oheistuotteiden myynti aiheuttaa merkittävän maksettavan arvonlisäveroerän, koska festivaalitoiminnan kulut muodostuvat käytännössä arvonlisäverottomista eristä eikä yhteisölle kerry vähennettävää arvonlisäveroa. Talkootyö on puolestaan musiikkifestivaalin toteuttamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää mutta verotuksen näkökulmasta talkootyö on musiikkifestivaaleille toissijaista elinkeinoveroon ja arvonlisäveroon verrattuna.
Avainsanat: Yleishyödyllinen yhteisö, yleishyödyllisen yhteisön verotus, musiikkifestivaali, festivaali, aatteellinen yhdistys, yhdistys