Et tultais "vähän viisaammaks" - Lasten mielikuvia ja käsityksiä koulusta esiopetusvuonna sekä ensimmäisen luokan alussa

Abstract

Koulun alkaminen on lapsen elämässä odotettu ja merkittävä tapahtuma. Vaikka lähes kaikki esikouluikäiset lapset osallistuvat Suomessa esiopetukseen, siirtyminen esikoululaisesta koululaiseksi on lapsen elämässä huomattava taitekohta. Esiopetuksessa lapsi saa alustavaa tuntumaa tulevasta koulutaipaleestaan. Jotta koulun aloittaminen olisi lapselle mahdollisimman joustavaa ja luontevaa, tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää esikoululaisten ja ensiluokkalaisten mielikuvia sekä käsityksiä koulusta. Esikoululaisten sekä ensiluokkalaisten kouluun liittyvien ennakkokäsitysten ja ajatusten tuntemisella voidaan lisätä yhteistyötä esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Samalla voidaan helpottaa lapsen siirtymävaihetta esiopetuksesta kouluun sekä koulun aloittamista yleensä.

Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat erään hämäläisen kaupungin kaksi esiopetusryhmää, joissa oli yhteensä 17 esikoululaista. Myöhemmin samat 17 lasta tavoitettiin seitsemältä eri ensimmäiseltä luokalta. Toinen esikouluryhmistä toimi koulun yhteydessä ja toinen päiväkodissa. Esiopetusryhmien erilainen toimintaympäristö antoi mahdollisuuden tutkia, onko esiopetusryhmien välillä kouluun liittyvien mielikuvien ja käsitysten eroja. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen, ja tutkimus toteutettiin haastattelemalla ja piirrättämällä lapsia esikouluvuoden tammikuussa 2006 sekä ensimmäisellä luokalla syys­lokakuussa 2006.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui kehityspsykologiaan. Tarkemman lähestymisnäkökulman loivat lapsen kognitiivinen, fyysinen ja motorinen sekä sosiaalinen ja emotionaalinen kehitys. Lasten koulumielikuvien sekä -käsitysten muodostuminen oli yhteydessä lapsen yksilöllisen kehityksen ohella myös lapsen elinympäristöön, jota tarkasteltiin tutkimuksessa Bronfenbrennerin ekologisen ympäristöteorian näkökulmasta.

Tutkimustuloksena ilmeni, että esikoululaiset odottivat koulun alkua innolla. Kouluunmenoa helpottivat esikoululaisten mielestä tutut kaverit. Sekä esikoululaisten että ensiluokkalaisten asenne koulua kohtaan oli positiivinen. Vaikka koulun alkaminen oli esikoululaisille mieleinen asia, liittyi siihen myös jännitystä sekä epävarmuutta.

Ensiluokkalaisilla jännityksen ja pelon aiheet liittyivät koulunkäynnin uusiin ja yllättäviin tilanteisiin. Sekä esikoululaisten että ensiluokkalaisten mielestä koulussa käydään, jotta opitaan asioita. Opittavina asioina lähes kaikki lapset mainitsivat lukemaan, laskemaan sekä kirjoittamaan oppimisen. Useimpien esikoululaisten mielikuvat ja käsitykset koulusta olivat peräisin koulua käyviltä sisaruksilta, vertaisryhmän jäseniltä ja vanhemmilta. Ensiluokkalaisten koulukäsityksiin olivat edellisten lisäksi vaikuttaneet lasten omat kokemukset koulusta. Koulun ja esikoulun välisen eron pohdinta oli osalle esikoululaisista vielä vaikeaa, mutta ensiluokkalaisina kaikilla lapsilla oli oma mielipide asiasta.

Ensiluokkalaisten luottamus itseensä oppijana oli koulun alkaessa huomattava. Lasten mielikuvat unelmakouluista olivat yksilöllisiä. Yhteistä lasten mielikuville unelmakoulusta oli leikin kaipuu sekä halu vaikuttaa koulussa tapahtuvaan toimintaan. Päiväkodin ja koulun toimintaympäristölliset lähtökohdat olivat erilaiset ja sillä oli vaikutuksensa lasten ajatuksiin ja käsityksiin koulusta. Koulun tiloissa esikoulua käyneet lapset kuuluivat jo esiopetusvuoden aikana osaksi koulun toimintakulttuuria. Tämä edesauttoi heitä kouluun sopeutumisessa, mutta toisaalta se vauhditti koulurutiineihin tottumista.

Avainsanat: esiopetus, esikoululainen, alkuopetus, ensiluokkalainen, mielikuva ja käsitys