"Ei voi olla oikeudenmukainen, ellei ole inhimillinen" Tutkimus perusopetuksen piirissä työskentelevien erityisopettajien työn eettisestä luonteesta
JUURI-OJA-SALO, MINNA (2007)
2007
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-04-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16742
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16742
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan perusopetuksen piirissä työskentelevien erityisopettajien työn eettistä luonnetta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää perusopetuksen erityisopettajien näkemyksiä työnsä eettisyydestä. Tavoitteena oli saada selville, millaisia eettisiä ongelmatilanteita erityisopettajat työssään kohtaavat ja miten he ratkaisevat työssään kohtaamiaan moraaliongelmia.
Aineiston hankinta tehtiin kyselylomakkeella, missä oli kolme avointa kysymystä sekä 11 tilannekuvausta valmiine ratkaisuvaihtoehtoineen. Kyselylomakkeita palautui 25 kappaletta. Vastaajat olivat käyttäneet aktiivisesti mahdollisuutta kirjoittaa itse kuvaus omista ratkaisumenetelmistä ja näin ollen tutkimusote muodostui pääasiassa laadulliseksi.
Erityisopettajien työssään kohtaamat ongelmatilanteet liittyvät usein yksilön tarpeiden ja yhteiskunnan vaatimusten välisiin ristiriitoihin, kollegoiden kesken syntyviin näkemyseroihin oppilaista tai kodin ja koulun väliseen vuorovaikutukseen. Oikeudenmukaisuus, ammatti-identiteetti, kokemus ja koulun yhteiset periaatteet ovat erityisopettajien mainitsemia periaatteita, jotka ohjaavat heitä ratkaisustrategioiden valinnassa, kun he kohtaavat moraalidilemmoja.
Erityisopettajat tukeutuivat ongelmatilanteissa usein koulunsa oppilashuoltoryhmään ja moni mainitsi, että koulukuraattori on kouluissa entistä enemmän se henkilö, joka ottaa ongelmatilanteet hoitoonsa ja vastaa jatkotoimista. Kiusaamistilanteissa vastaajat keskustelisivat asianomaisten kanssa ja yrittäisivät löytää ratkaisun sitä kautta. Erityisopettajat pyrkivät tietoisesti olemaan oikeudenmukaisia ja tasa-arvoisia kaikkia kohtaan. Kollegoiden toimintaan erityisopettajat eivät haluaisi puuttua vaan sitä pidettiin rehtorin tehtävänä.
Ongelmatilanteissa erityisopettajien ratkaisustrategiat vaihtelevat laidasta laitaan. Suurin osa tämän tutkimuksen erityisopettajista sijoittuisi yksipuolisen päätöksen tekijöiksi ja muutama delegoivan ratkaisustrategian käyttäjäksi. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin mitä Oser (1991) ja Tirri (1999a) ovat saaneet käyttäessään lähes samaa kyselylomaketta opettajien keskuudessa.
Avainkäsitteet: erityisopettajat, eettisyys, ammattietiikka, moraalidilemma
Aineiston hankinta tehtiin kyselylomakkeella, missä oli kolme avointa kysymystä sekä 11 tilannekuvausta valmiine ratkaisuvaihtoehtoineen. Kyselylomakkeita palautui 25 kappaletta. Vastaajat olivat käyttäneet aktiivisesti mahdollisuutta kirjoittaa itse kuvaus omista ratkaisumenetelmistä ja näin ollen tutkimusote muodostui pääasiassa laadulliseksi.
Erityisopettajien työssään kohtaamat ongelmatilanteet liittyvät usein yksilön tarpeiden ja yhteiskunnan vaatimusten välisiin ristiriitoihin, kollegoiden kesken syntyviin näkemyseroihin oppilaista tai kodin ja koulun väliseen vuorovaikutukseen. Oikeudenmukaisuus, ammatti-identiteetti, kokemus ja koulun yhteiset periaatteet ovat erityisopettajien mainitsemia periaatteita, jotka ohjaavat heitä ratkaisustrategioiden valinnassa, kun he kohtaavat moraalidilemmoja.
Erityisopettajat tukeutuivat ongelmatilanteissa usein koulunsa oppilashuoltoryhmään ja moni mainitsi, että koulukuraattori on kouluissa entistä enemmän se henkilö, joka ottaa ongelmatilanteet hoitoonsa ja vastaa jatkotoimista. Kiusaamistilanteissa vastaajat keskustelisivat asianomaisten kanssa ja yrittäisivät löytää ratkaisun sitä kautta. Erityisopettajat pyrkivät tietoisesti olemaan oikeudenmukaisia ja tasa-arvoisia kaikkia kohtaan. Kollegoiden toimintaan erityisopettajat eivät haluaisi puuttua vaan sitä pidettiin rehtorin tehtävänä.
Ongelmatilanteissa erityisopettajien ratkaisustrategiat vaihtelevat laidasta laitaan. Suurin osa tämän tutkimuksen erityisopettajista sijoittuisi yksipuolisen päätöksen tekijöiksi ja muutama delegoivan ratkaisustrategian käyttäjäksi. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin mitä Oser (1991) ja Tirri (1999a) ovat saaneet käyttäessään lähes samaa kyselylomaketta opettajien keskuudessa.
Avainkäsitteet: erityisopettajat, eettisyys, ammattietiikka, moraalidilemma