Yrityksen ja erehdyksen kautta : Åke Edwardsonin Himlen är en plats på jorden ja John Fowlesin The Collector esimerkkeinä informaation viivyttämisestä henkilöhahmon rakentumiseen vaikuttavana keinona

Abstract

Lukeminen on aktiivinen prosessi, jossa lukija muuttaa, purkaa ja vahvistaa teoksen fiktiivisestä maailmasta rakentamiaan hypoteeseja. Näin hän pyrkii ymmärtämään tuota maailmaa ja sen toimintatapoja. Jos lukija lukee lineaarisesti teoksen alusta kohti sen loppua, joutuu hän rakentamaan nämä hypoteesinsa kerronnan kulloinkin antaman, usein hyvin puutteellisen informaation varassa. Tämän seurauksena on kerronnan järjestyksellä ja siihen jätettävillä aukoilla mahdollista ohjata lukijan hypoteeseja haluttuun suuntaan.

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani Åke Edwardsonin teoksessa Himlen är en plats på jorden esiintyvän Mats Jernerin henkilöhahmosta sisäislukijalle tarjotun kuvan kehittymistä ensiluennan aikana. Vertaan tätä kehitystä John Fowlesin The Collector -teoksen päähenkilöiden Frederick Cleggin ja Miranda Greyn vastaavaan kehityskaareen. Pyrin näin konstruoimaan teosten osin epäkronologisten kerrontojensa kautta ehdottamat ensiluennat kaikkine lukijan yrityksineen ja erehdyksineen. Teos ei kuitenkaan koskaan yksin säätele syntyviä luentoja, koska sisäislukijan luenta on aina viimekädessä aktuaalisen ja näin yksilöllisen lukijan muodostama. Kerronnan järjestyksen ohella on siis otettava huomioon myös aktuaalisen lukijan vaikutus syntyviin luentoihin. Paitsi henkilöhahmojen rakentumiseen, kerronnan järjestyksellä on vaikutusta myös jännityksen syntymiseen ja säilymiseen kohdeteoksissani. Edwardsonin teoksessa nousevatkin esiin myös sen edustaman salapoliisikirjallisuuden kerronnan järjestykselle asettamat geneeriset vaatimukset.

Työni perustuu kerronnan epäkronologisuuden ymmärtämiselle tarinan ja kerronnan epätahtisuutena, niiden toisistaan poikkeavana järjestyksenä. Tämän epätahtisuuden seurauksena voidaan halutun informaation antamista lukijalle viivyttää. Kerronnan järjestyksen ohessa lukijan muodostamiin hypoteeseihin vaikuttaa hänen taipumuksensa antaa suuri painoarvo kerronnassa ensiksi esitetyille asioille, eli niin kutsuttu ensivaikutus. Tämä vahvistaa kerran syntyneitä ensivaikutelmia kiinnittäen entistä enemmän huomiota myös niiden mahdolliseen rikkoutumiseen. Vastaavasti kerrontaan jäävät aukot saavat lukijan huomioimaan paitsi informaation puuttumisen, myös omat tapansa sulkea näitä aukoja.

Sekä Edwardsonin että Fowlesin teoksessa kerronnan järjestyksellä ja aukoilla on vaikutusta tarkastelemieni henkilöhahmojen rakentumiseen. Lukijan kuva Mats Jerneristä stereotyyppisenä pedofiilinä saa lukuprosessin aikana uusia, enemmän sympatiaa herättäviä piirteitä. Frederick Cleggin kohdalla kerronta pakottaa lukijan lähes täysin romuttamaan luomansa ensivaikutelman rakastuneesta nuoresta miehestä. Ensivaikutelma Miranda Greystä sen sijaan muuttuu lukuprosessin aikana vähiten, koska hänestä syntynyt ensivaikutelma on alun alkaenkin ollut varsin hatara.

Avainsanoja: Tarina, kerronta, anakronia, informaatioaukko, henkilöhahmon rakentuminen, ensiluenta.