"Ihan normaali ihminen siellä pärjää" : Tapaustutkimus kyvykkyydestä opintomenestyksen ennustajana teollisuusoppilaitoksessa
MERIKARI, MIKKO (2007)
2007
Aikuiskasvatus - Adult Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-04-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16728
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16728
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisen paperiyhtiön teollisuusoppilaitoksen opiskelijavalinnan osana suoritettavaa henkilöarviointia. Tapaustutkimuksessa selvitettiin, miten henkilöarviointimenetelmän osana käytettävän kyvykkyysarvioinnin tulokset ennustavat opiskelijoiden opintomenestystä.
Henkilöarviointimenetelmän erittelemien kyvykkyystekijöiden kykyä ennustaa opintomenestystä tarkasteltiin yleisen opintomenestyksen, aineryhmäkohtaisen opintomenestyksen ja opintolinjakohtaisen opintomenestyksen näkökulmista. Tutkimuksella tavoiteltiin tietoa siitä, miten henkilöarvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää tehokkaammin opiskelijavalintaprosessissa.
Kyvykkyyden merkitystä yksilön oppimiselle ja opintomenestykselle tarkasteltiin kouluympäristöön liittyvän oppimisen kokonaismallin avulla.
Kyvykkyyttä ja sen rakentumista tarkasteltiin älykkyystutkimuksen klassikoiden, älykkyyden kaksifaktoriteorian sekä moniälykkyyden mallin, pohjalta rakennetun sovelletun kyvykkyyden rakennemallin avulla. Sovelletussa kyvykkyyden rakennemallissa kyvykkyys rakentuu erityiskyvykkyyksistä ja niiden yhteistoiminnassa muodostuvasta yleiskyvykkyydestä yleisestä kyvyyden tasosta.
Tutkimuksessa yhdistettiin tilastollinen ja laadullinen tutkimusperinne. Tutkimuksen tilastollinen aineisto rakentui 270 opiskelijan kyvykkyysarvioinnin pisteistä ja opintojen arvosanoista. Tilastollisessa tarkastelussa käytettiin järjestyskorrelaatiokerrointa, jolla selvitettiin kyvykkyys- ja arvosanamuuttujien tilastollisia yhteyksiä. Laadullinen aineisto koostui kuuden, opinnoissaan hyvin menestyneen, opiskelijan haastattelusta sekä teollisuusoppilaitoksen rehtorin haastattelusta. Haastatteluaineisto kerättiin puolistrukturoidun haastattelun avulla.
Yksilön kyvykkyystekijöillä on tutkimuksen perusteella vaikutusta tämän teoriaopintomenestykseen. Kyvykkyystekijöiden kyky ennustaa opintomenestystä on kuitenkin yleisesti ottaen melko heikko.
Kyvykkyystekijöiden välillä on selkeitä eroja siinä, millaisissa opinnoissa niiden voidaan katsoa ennustavan opintomenestystä.
Teollisuusoppilaitoksen eri opintolinjoilla on lisäksi omat, opintomenestyksen kannalta muita kyvykkyystekijöitä keskeisemmät kyvykkyystekijänsä. Yksilön kyvykkyyden yleinen taso vaikuttaa tämän tutkimuksen perusteella yksittäisiä kyvykkyystekijöitä voimakkaammin yksilön opintomenestykseen.
Tutkimuksen perusteella yksilön opintomenestykseen vaikuttavat tämän kyvykkyystekijät, mutta ne eivät yksinään riitä selittämään yksilöiden välisiä eroja opintomenestyksessä. Kyvykkyystekijöiden ohella yksilön opintomenestykseen vaikuttavat monet muutkin tekijät niin yksilön oppimisen taustatekijöissä kuin itse oppimisprosessissakin.
Asiasanat: henkilöarviointi, kyvykkyys, kyvykkyysrakenne, opintomenestys, oppiminen
Henkilöarviointimenetelmän erittelemien kyvykkyystekijöiden kykyä ennustaa opintomenestystä tarkasteltiin yleisen opintomenestyksen, aineryhmäkohtaisen opintomenestyksen ja opintolinjakohtaisen opintomenestyksen näkökulmista. Tutkimuksella tavoiteltiin tietoa siitä, miten henkilöarvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää tehokkaammin opiskelijavalintaprosessissa.
Kyvykkyyden merkitystä yksilön oppimiselle ja opintomenestykselle tarkasteltiin kouluympäristöön liittyvän oppimisen kokonaismallin avulla.
Kyvykkyyttä ja sen rakentumista tarkasteltiin älykkyystutkimuksen klassikoiden, älykkyyden kaksifaktoriteorian sekä moniälykkyyden mallin, pohjalta rakennetun sovelletun kyvykkyyden rakennemallin avulla. Sovelletussa kyvykkyyden rakennemallissa kyvykkyys rakentuu erityiskyvykkyyksistä ja niiden yhteistoiminnassa muodostuvasta yleiskyvykkyydestä yleisestä kyvyyden tasosta.
Tutkimuksessa yhdistettiin tilastollinen ja laadullinen tutkimusperinne. Tutkimuksen tilastollinen aineisto rakentui 270 opiskelijan kyvykkyysarvioinnin pisteistä ja opintojen arvosanoista. Tilastollisessa tarkastelussa käytettiin järjestyskorrelaatiokerrointa, jolla selvitettiin kyvykkyys- ja arvosanamuuttujien tilastollisia yhteyksiä. Laadullinen aineisto koostui kuuden, opinnoissaan hyvin menestyneen, opiskelijan haastattelusta sekä teollisuusoppilaitoksen rehtorin haastattelusta. Haastatteluaineisto kerättiin puolistrukturoidun haastattelun avulla.
Yksilön kyvykkyystekijöillä on tutkimuksen perusteella vaikutusta tämän teoriaopintomenestykseen. Kyvykkyystekijöiden kyky ennustaa opintomenestystä on kuitenkin yleisesti ottaen melko heikko.
Kyvykkyystekijöiden välillä on selkeitä eroja siinä, millaisissa opinnoissa niiden voidaan katsoa ennustavan opintomenestystä.
Teollisuusoppilaitoksen eri opintolinjoilla on lisäksi omat, opintomenestyksen kannalta muita kyvykkyystekijöitä keskeisemmät kyvykkyystekijänsä. Yksilön kyvykkyyden yleinen taso vaikuttaa tämän tutkimuksen perusteella yksittäisiä kyvykkyystekijöitä voimakkaammin yksilön opintomenestykseen.
Tutkimuksen perusteella yksilön opintomenestykseen vaikuttavat tämän kyvykkyystekijät, mutta ne eivät yksinään riitä selittämään yksilöiden välisiä eroja opintomenestyksessä. Kyvykkyystekijöiden ohella yksilön opintomenestykseen vaikuttavat monet muutkin tekijät niin yksilön oppimisen taustatekijöissä kuin itse oppimisprosessissakin.
Asiasanat: henkilöarviointi, kyvykkyys, kyvykkyysrakenne, opintomenestys, oppiminen