Musiikin vuorovaikutteinen tiedonhaku tietopalvelukontekstissa: Asiakkaiden kysymystyyppien ja tiedonhakutaktiikoiden yhteyksien tarkastelu
MÄNTYNEN, ELINA (2007)
2007
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-04-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16702
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16702
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella musiikin tiedonhaun prosessia tietopalvelun kontekstissa. Lähempään tarkasteluun otetaan asiakkaiden esittämät kysymykset, kirjastonhoitajan ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, tiedonhaun apuvälineiden käyttö sekä kirjastonhoitajien arviot tiedonhakuprosessien onnistumisesta. Tilastollisessa tarkastelussa keskitytään erityisesti asiakkaiden esittämien kysymysten tyyppien sekä kirjastonhoitajien käyttämien tiedonhaun apuvälineiden yhteyksien vertailuun.
Tutkimusaineisto kerättiin tammi-helmikuussa 2006. Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston kirjastonhoitajat keräsivät yhden kuukauden aikana 75 hakuprosessin kuvauksen itse valitsemistaan tilanteista lukuun ottamatta opastustehtäviä sekä sähköpostitse saapuneita tietopalvelukysymyksiä. Kirjastonhoitajilla oli käytössään kysymyslomake, jonka avulla he kirjasivat prosesseista halutut tiedot. Tilastollisessa tarkastelussa apuna käytettiin SPSS-ohjelmaa.
Asiakkaiden esittämiä kysymyksiä arvioitiin niiden tyypin, bibliografisten tietojen sekä sisällön mukaan. Samoin perustein arvioitiin myös kirjastonhoitajien näkemyksiä kysymyksistä ennen apuvälineiden käyttöä. 48% asiakkaiden esittämistä kysymyksistä koski tyypiltään tiettyä teosta tai dokumenttia. Lähes saman verran, 48%, kysymyksistä koski aineistoa aiheesta. Vähiten, eli 6,8% kysymyksistä koski yksittäistietoa. Kirjastonhoitajien näkemyksiin verrattaessa eniten muuttui tiettyä teosta tai dokumenttia koskeva tyyppiluokka. 58,7% kirjastonhoitajien kirjaamista kysymyksistä koski tiettyä teosta tai dokumenttia. Suurin osa tätä tyyppiluokkaa kasvattaneista kysymyksistä siirtyi aineistoa aiheesta tyyppiluokasta. Asiakkaiden esittämiä kysymyksiä ei voitu täydellisesti arvioida tyyppiluokkien sekä bibliografisten tietojen mukaan vaan selvisi, että asiakkaat esittävät kysymyksissään myös paljon muuta informaatiota. Tällaista informaatiota ovat muun muassa kontekstisidonnaiset esitysmedia- ja esityspaikkainformaatio.
Kirjastonhoitajan ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta tarkastellessa keskeisimmäksi seikaksi nousi vuorovaikutuksen eteneminen usein muutoin kuin kysymys-vastaus parein. Toisaalta tiedonhaun onnistumisen kannalta keskeisimmäksi seikaksi nousi kirjastonhoitajan ammattitaitoon ja kokemukseen perustuva kyky sekä aloitteellisuus jatkaa hakuprosessia vaikka näyttäisikin siltä, että asiakas on saanut jo haluamansa.
Kirjastonhoitajat käyttivät suurta määrää tiedonhaun apuvälineitä, 250 apuvälinettä 75 hakuprosessin aikana. Eniten käytettiin kirjaston omaa tietokantaa. Mikään tyyppiluokista ei ollut merkitsevässä yhteydessä apuvälineiden valintaan. Yleistäen voidaan todeta, että mikäli asiakkaan kysymys koski aineistoa aiheesta valitsi kirjastonhoitaja apuvälineeksi hyllyt. Tiettyä teosta tai dokumenttia koskevissa kysymyksissä kirjastonhoitaja hyvin todennäköisesti käytti kirjaston omaa tietokantaa, VIOLAa ja/tai Frankia. Elektronisia apuvälineitä käytettiin paljon enemmän kuin painettuja lähteitä ja kanavia.
Asiasanat: musiikkikirjastonhoitajat, tiedonhaku, musiikkikirjastot, asiakkaat, kysymykset
Tutkimusaineisto kerättiin tammi-helmikuussa 2006. Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston kirjastonhoitajat keräsivät yhden kuukauden aikana 75 hakuprosessin kuvauksen itse valitsemistaan tilanteista lukuun ottamatta opastustehtäviä sekä sähköpostitse saapuneita tietopalvelukysymyksiä. Kirjastonhoitajilla oli käytössään kysymyslomake, jonka avulla he kirjasivat prosesseista halutut tiedot. Tilastollisessa tarkastelussa apuna käytettiin SPSS-ohjelmaa.
Asiakkaiden esittämiä kysymyksiä arvioitiin niiden tyypin, bibliografisten tietojen sekä sisällön mukaan. Samoin perustein arvioitiin myös kirjastonhoitajien näkemyksiä kysymyksistä ennen apuvälineiden käyttöä. 48% asiakkaiden esittämistä kysymyksistä koski tyypiltään tiettyä teosta tai dokumenttia. Lähes saman verran, 48%, kysymyksistä koski aineistoa aiheesta. Vähiten, eli 6,8% kysymyksistä koski yksittäistietoa. Kirjastonhoitajien näkemyksiin verrattaessa eniten muuttui tiettyä teosta tai dokumenttia koskeva tyyppiluokka. 58,7% kirjastonhoitajien kirjaamista kysymyksistä koski tiettyä teosta tai dokumenttia. Suurin osa tätä tyyppiluokkaa kasvattaneista kysymyksistä siirtyi aineistoa aiheesta tyyppiluokasta. Asiakkaiden esittämiä kysymyksiä ei voitu täydellisesti arvioida tyyppiluokkien sekä bibliografisten tietojen mukaan vaan selvisi, että asiakkaat esittävät kysymyksissään myös paljon muuta informaatiota. Tällaista informaatiota ovat muun muassa kontekstisidonnaiset esitysmedia- ja esityspaikkainformaatio.
Kirjastonhoitajan ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta tarkastellessa keskeisimmäksi seikaksi nousi vuorovaikutuksen eteneminen usein muutoin kuin kysymys-vastaus parein. Toisaalta tiedonhaun onnistumisen kannalta keskeisimmäksi seikaksi nousi kirjastonhoitajan ammattitaitoon ja kokemukseen perustuva kyky sekä aloitteellisuus jatkaa hakuprosessia vaikka näyttäisikin siltä, että asiakas on saanut jo haluamansa.
Kirjastonhoitajat käyttivät suurta määrää tiedonhaun apuvälineitä, 250 apuvälinettä 75 hakuprosessin aikana. Eniten käytettiin kirjaston omaa tietokantaa. Mikään tyyppiluokista ei ollut merkitsevässä yhteydessä apuvälineiden valintaan. Yleistäen voidaan todeta, että mikäli asiakkaan kysymys koski aineistoa aiheesta valitsi kirjastonhoitaja apuvälineeksi hyllyt. Tiettyä teosta tai dokumenttia koskevissa kysymyksissä kirjastonhoitaja hyvin todennäköisesti käytti kirjaston omaa tietokantaa, VIOLAa ja/tai Frankia. Elektronisia apuvälineitä käytettiin paljon enemmän kuin painettuja lähteitä ja kanavia.
Asiasanat: musiikkikirjastonhoitajat, tiedonhaku, musiikkikirjastot, asiakkaat, kysymykset