Katsaus eurooppalaisen terveydenhuollon reformiin : Suomen terveydenhuoltojärjestelmän vertailua muihin Euroopan talousalueen maihin ja näkökulmia suomalaisen terveydenhuollon tulevaisuuteen
KÄÄPÄ, VESA (2007)
KÄÄPÄ, VESA
2007
Kansantaloustiede - Economics
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-04-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16697
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16697
Tiivistelmä
Terveyspalvelujen kallistuminen on pakottanut Euroopan valtiot etsimään uusia taloudellisempi tapoja tuottaa ja rahoittaa terveyspalvelujaan. Lisääntyvät terveysmenot eivät enää korreloi paremman terveyden kanssa. Terveyspalvelujen hinnan nousun takana on kysynnän kasvu, joka pääosin on johtunut teknologian kehityksestä. Uudet ja paremmat hoitomuodot lisäävät terveyspalvelujen kysyntää ja näin ollen terveydenhuollon kokonaiskustannukset kasvavat. Tulevaisuudessa ikääntyminen lisää merkittävästi terveyspalvelujen kysyntää. Ikääntyminen nostaa kokonaismenoja, mutta vähentää myös koulutetun työvoiman tarjontaa. Vääränlaiset kannustimet terveydenhuollon rahoituksessa lisäävät terveyspalvelujen kysyntää. Tässä tapauksessa lisääntynyt kysyntä on tarjontalähteistä. Eurooppalaisessa terveydenhuollon reformissa pyritään löytämään kestävä tie tuottaa laadukkaita terveydenhuollon palveluita kaikille kansalaisille tuloista tai asuinpaikasta riippumatta. Erilaiset reformitoimet, kuten om!
avastuumaksujen asettaminen, vaikuttavat kustannusten kontrolloinnin lisäksi myös terveydenhuoltojärjestelmän rahoituksen oikeudenmukaisuuteen. Suuret omavastuumaksut siirtävät rahoitusjärjestelmän painopistettä terveitä ja hyvätuloisia suosivaksi. Suomalainen verorahoitteinen terveydenhuoltojärjestelmä on selvinnyt hyvin kansainvälisessä vertailussa. Suomi pystyy tuottamaan kansainvälisesti vertailukelpoisia terveydenhuoltopalveluja keskimääräistä alhaisemmilla kustannuksilla. Suomalaisen järjestelmän tulevaisuuden haasteista suurin on ikääntyminen. Ikääntyminen lisää valtiontalouden paineita kahdella tavalla. Ensinnäkin vanhusväestön terveydenhuoltopalvelujen tarve on moninkertainen työikäisiin verrattuna. Toiseksi eläkkeellä olevien suhteellisen määrän kasvaessa työikäisiin kohdistuva verorasitus kasvaa. Eläkemaksujen nousu ja terveydenhuollon hinnannousu lisäävät verokiilaa. Verokiilan kasvaessa Suomen kilpailukyky heikkenee ja tätä kautta valtiontalouden liikkumatila vähenee. Suurimmassa osaa Eurooppaa tilanne on samankaltainen, jopa vaikeampi kuin Suomessa. Vastauksia ikääntymisen haasteisiin ovat esimerkiksi eläkeiän nosto, vanhusten laitoshoidon minimoiminen, terveiden elinvuosien elinajanodotetta nopeampi kasvu ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistaminen.
avastuumaksujen asettaminen, vaikuttavat kustannusten kontrolloinnin lisäksi myös terveydenhuoltojärjestelmän rahoituksen oikeudenmukaisuuteen. Suuret omavastuumaksut siirtävät rahoitusjärjestelmän painopistettä terveitä ja hyvätuloisia suosivaksi. Suomalainen verorahoitteinen terveydenhuoltojärjestelmä on selvinnyt hyvin kansainvälisessä vertailussa. Suomi pystyy tuottamaan kansainvälisesti vertailukelpoisia terveydenhuoltopalveluja keskimääräistä alhaisemmilla kustannuksilla. Suomalaisen järjestelmän tulevaisuuden haasteista suurin on ikääntyminen. Ikääntyminen lisää valtiontalouden paineita kahdella tavalla. Ensinnäkin vanhusväestön terveydenhuoltopalvelujen tarve on moninkertainen työikäisiin verrattuna. Toiseksi eläkkeellä olevien suhteellisen määrän kasvaessa työikäisiin kohdistuva verorasitus kasvaa. Eläkemaksujen nousu ja terveydenhuollon hinnannousu lisäävät verokiilaa. Verokiilan kasvaessa Suomen kilpailukyky heikkenee ja tätä kautta valtiontalouden liikkumatila vähenee. Suurimmassa osaa Eurooppaa tilanne on samankaltainen, jopa vaikeampi kuin Suomessa. Vastauksia ikääntymisen haasteisiin ovat esimerkiksi eläkeiän nosto, vanhusten laitoshoidon minimoiminen, terveiden elinvuosien elinajanodotetta nopeampi kasvu ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistaminen.