"Kun Aurinko on perillä, Kuu lähtee matkaan." Oppilaan käsityksiä aurinkokunnan rakenteesta ja toiminnasta
ALANISSI, ANNE (2007)
2007
Opettajankoulutuksen pätevöitymisohjelma - Supplementary Teacher Education Program
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-04-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16688
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16688
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ja kuvailla 5-6-luokkalaisen oppilaan fysikaaliseen maailmankuvaan liittyviä ennakkokäsityksiä ja maailmankuvan kehittymistä tiedonsaannin myötä. Tarkastelun kohteina olivat käsitykset aurinkokunnan rakenteesta, maasta, vuodenaikojen ja vuorokaudenaikojen vaihtelusta sekä kuun liikkeistä. Saatuja vastauksia verrattiin tieteelliseen totuuteen ja vertailun avulla muodostettiin kuvausluokat, joihin vastaukset sijoittuivat sen mukaan, kuinka paljon ne poikkesivat tieteen hyväksymästä käsityksestä.
Tutkimus toteutettiin eräässä Porin kaupungin koulun 5-6-yhdysluokassa, jossa tutkimuksen tekijä on itse opettajana. Varsinainen kysely toteutettiin samalla kyselylomakkeella (Liite 1) syyskuussa 2006 ennen asioiden opettamista ja joulukuussa 2006 asioiden opettamisen jälkeen. Tuloksia analysoitiin kvalitatiivisesti fenomenografisella menetelmällä ja kvantitatiivisesti ristiintaulukoimalla ja klusterianalyysillä SPSS-ohjelmalla.
Teoriaosassa käsiteltiin maailmankuvaa ja sen kehittymistä yleisesti sekä omaksumista kognitiivis-konstruktivistisen oppimisnäkemyksen valossa. Teoriaosassa tarkasteltiin myös perusopetuksen opetussuunnitelman sisältöä fysikaalisen maailmankuvan aineksen osalta ja opettajan toimintaa tutkijana omassa luokassaan. Aikaisempien tutkimusten avulla pyrittiin löytämään yhtäläisyyksiä omaan tutkimusalueeseen.
Oppilaitten ennakkokäsitykset fysikaaliseen maailmankuvaan liittyvistä asioista olivat mielenkiintoisia ja opettajalle hyödyllisiä. Oppilaitten arkikokemusten pohjalta syntyneisiin ennakkokäsityksiin tulisi jokaisen luonnontieteitä opettavan opettajan tutustua ja ottaa ne huomioon omassa opetuksessaan, jotta oppilaitten virhekäsitysten määrä jäisi mahdollisimman pieneksi.
Oppilaitten maailmankuvaan liittyvät käsitykset kehittyivät kouluopetuksen myötä melkoisesti, vaihdellen eri oppilailla runsaasti. Oppiminen ei tapahtunut lineaarisesti, vaan toisilla oppimista tapahtui vain vähän, toisilla taas todella paljon. Fysikaaliseen maailmankuvaan liittyvät käsitykset eivät tässä tutkimuksessa olleet mitenkään riippuvaisia toisistaan kehityksen määrän eikä osa-alueiden mukaan. Oppilaitten kiinnostus fysikaaliseen maailmankuvaan liittyviin asioihin ja käsitteisiin lisääntyi opetuksen ja tiedonsaannin myötä, mikä osaltaan auttaa oppilasta hankkimaan lisää tietoa asioista.
Tutkimus osoitti selkeästi kouluopetuksen tärkeän aseman oppilaan maailmankuvan muodostumisessa ja kehittämisessä. Kouluopetuksen avulla oppilaitten virhekäsitysten määrä väheni huomattavasti verrattuna heidän aikaisempiin itse hankkimiensa tietojen pohjalta syntyneisiin käsityksiin. Kouluopetus ei siis ole menettänyt merkitystään tiedonsaannin kannalta, vaikka muut informaatiolähteet ovatkin tulleet lähemmäs oppilasta.
Asiasanat: maailmankuva, fysikaalinen maailmankuva, konstruktivismi, fenomenografia, arkitieto, ennakkokäsitys
Tutkimus toteutettiin eräässä Porin kaupungin koulun 5-6-yhdysluokassa, jossa tutkimuksen tekijä on itse opettajana. Varsinainen kysely toteutettiin samalla kyselylomakkeella (Liite 1) syyskuussa 2006 ennen asioiden opettamista ja joulukuussa 2006 asioiden opettamisen jälkeen. Tuloksia analysoitiin kvalitatiivisesti fenomenografisella menetelmällä ja kvantitatiivisesti ristiintaulukoimalla ja klusterianalyysillä SPSS-ohjelmalla.
Teoriaosassa käsiteltiin maailmankuvaa ja sen kehittymistä yleisesti sekä omaksumista kognitiivis-konstruktivistisen oppimisnäkemyksen valossa. Teoriaosassa tarkasteltiin myös perusopetuksen opetussuunnitelman sisältöä fysikaalisen maailmankuvan aineksen osalta ja opettajan toimintaa tutkijana omassa luokassaan. Aikaisempien tutkimusten avulla pyrittiin löytämään yhtäläisyyksiä omaan tutkimusalueeseen.
Oppilaitten ennakkokäsitykset fysikaaliseen maailmankuvaan liittyvistä asioista olivat mielenkiintoisia ja opettajalle hyödyllisiä. Oppilaitten arkikokemusten pohjalta syntyneisiin ennakkokäsityksiin tulisi jokaisen luonnontieteitä opettavan opettajan tutustua ja ottaa ne huomioon omassa opetuksessaan, jotta oppilaitten virhekäsitysten määrä jäisi mahdollisimman pieneksi.
Oppilaitten maailmankuvaan liittyvät käsitykset kehittyivät kouluopetuksen myötä melkoisesti, vaihdellen eri oppilailla runsaasti. Oppiminen ei tapahtunut lineaarisesti, vaan toisilla oppimista tapahtui vain vähän, toisilla taas todella paljon. Fysikaaliseen maailmankuvaan liittyvät käsitykset eivät tässä tutkimuksessa olleet mitenkään riippuvaisia toisistaan kehityksen määrän eikä osa-alueiden mukaan. Oppilaitten kiinnostus fysikaaliseen maailmankuvaan liittyviin asioihin ja käsitteisiin lisääntyi opetuksen ja tiedonsaannin myötä, mikä osaltaan auttaa oppilasta hankkimaan lisää tietoa asioista.
Tutkimus osoitti selkeästi kouluopetuksen tärkeän aseman oppilaan maailmankuvan muodostumisessa ja kehittämisessä. Kouluopetuksen avulla oppilaitten virhekäsitysten määrä väheni huomattavasti verrattuna heidän aikaisempiin itse hankkimiensa tietojen pohjalta syntyneisiin käsityksiin. Kouluopetus ei siis ole menettänyt merkitystään tiedonsaannin kannalta, vaikka muut informaatiolähteet ovatkin tulleet lähemmäs oppilasta.
Asiasanat: maailmankuva, fysikaalinen maailmankuva, konstruktivismi, fenomenografia, arkitieto, ennakkokäsitys