Tasapainotettuun mittaristoon pohjautuvan strategia-prosessin arviointi - kohteena ammattikorkeakoulu

Abstract

Tutkielmani tavoite on arvioida tasapainotettuun mittaristoon pohjautuvan strategiaprosessin vaikutuksia yhdessä keskikokoisessa ammattikorkeakoulussa. Tutkimuksen teoreettisen mallin pääkäsitteiksi valittiin aiemman teorian pohjalta strateginen johtaminen, tasapainotettu mittaristo, arviointi sekä saavutukset. Näistä tutkielmassa on painotettu arvioinnin ja sopivien arviointikriteerien valinnan osuutta. Tarkoitus oli teorian pohjalta luoda mittaristo, jolla voidaan arvioida, miten ammattikorkeakoulun henkilöstö on kokenut tasapainotettuun mittaristoon pohjautuvan strategiaprosessin vaikutukset omassa työssään, työyksikössään ja organisaatiossa. Tasapainotetun mittariston mallissa strategiaprosessissa erityishuomiota tulisi kiinnittää johtamiseen, kommunikaatioon, viestintään ja motivointiin.

Tutkimuksen empiirisen osan kohdeorganisaatioksi valittiin keskikokoinen ammattikorkeakoulu. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ammattikorkeakoulun koko opetushenkilöstö sekä laajennettu johtoryhmä. Kyseessä on case -tutkimus, joten tuloksia ei voida yleistää suoraan muihin organisaatioihin eikä muihin henkilöstöryhmiin. Teorian pohjalta laadittu strukturoitu kyselykaavake lähetettiin valitulle kohderyhmälle (N=218) sähköisenä kyselynä keväällä 2006. Kyselyn vastausprosentti oli 39,5 %.

Kerätyn aineiston analyysimenetelminä käytettiin aineiston tilastollista kuvailua, keskiarvomuuttujien keskiarvoja ja niiden vertailua, korrelaatiokertoimia sekä varianssianalyysiä. Muodostetut muuttujat testattiin, ja niiden reliabiliteetti todettiin riittäväksi pienestä vastausprosentista huolimatta. Tutkielman tarkoituksena oli siis tuoda esiin henkilöstön kokemus tasapainotettuun mittaristoon pohjautuvan strategiaprosessin vaikutuksista ja mahdollistaa tätä kautta organisaation strategiapro-sessin edelleen kehittäminen tästä näkökulmasta.

Keskiarvomuuttujien keskiarvojen keskinäiset korrelaatiot osoittivat, että kaikkien muodostettujen strategiaprosessin osia kuvaavien muuttujien välillä on vahva korrelaatio. Johtaminen ja esimiestyö, motivaatiotekijät, työhyvinvointi, työnjako, viestintä, yhteisöllisyys, tiimiytyminen, sitoutuminen, tehokkuus sekä oppimiseen ja innovatiivisuuteen liittyvät tekijät liittyvät vahvasti toisiinsa ja ovat osittain päällekkäisiä asioita.

Tasapainotettuun mittaristoon pohjautuvan strategiaprosessin vaikutusten omaan työhön, yksikköön ja organisaatioon koettiin olleen positiivisimmat oman yksikön strategisten tavoitteiden sekä sitoutumisen kohdalla. Kielteisimmin vastaajat suhtautuivat strategiaprosessin vaikutuksiin tehokkuuteen ja viestintään liittyvissä asioissa.

Tutkimuskohteena olevassa ammattikorkeakoulussa kielteisimmin tasapainotettuun mittaristoon pohjautuvan strategiaprosessin vaikutuksiin suhtautuivat yli yhdeksän vuotta nykyisessä työssään olleet, opetustehtävissä työskentelevät sekä ne, jotka eivät toimineet esimiesasemassa. Positiivisimmin vaikutuksiin suhtautuivat esimiesasemassa olevat sekä muissa kuin opetustehtävissä toimivat sekä vähiten aikaa nykyisessä työssään olleet. Miehet suhtautuivat vaikutuksiin positiivisemmin kuin naiset.

Avainsanat: strateginen johtaminen, tasapainotettu mittaristo, arviointi, henkilöstö, ammattikorkeakoulu