Henkilöstövoimavarat perusopetuksen kouluterveydenhuollossa
WISS, KIRSI (2007)
2007
Kansanterveystiede - Public Health
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-03-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16673
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16673
Tiivistelmä
Kouluterveydenhuolto on keskeisessä asemassa lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kouluterveydenhuollosta on annettu useita valtakunnallisia ohjeita ja suosituksia 1972-2004. Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kouluterveydenhuollon henkilöstövoimavarojen johtamista henkilöstömitoituksen näkökulmasta, henkilöstömitoituksen laatusuosituksen toteutumista sekä valtakunnallisen informaatio-ohjauksen vaikutusta kouluterveydenhuollon henkilöstömitoitukseen.
Pro gradu -tutkielma koostuu kahdesta osiosta: kirjallisuuskatsauksesta ja tutkimusartikkelista. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan kouluterveydenhuoltoa, henkilöstövoimavarojen johtamista sekä kouluterveydenhuollon henkilöstövoimavaroja ja -mitoitusta. Tutkimusartikkelissa keskitytään kouluterveydenhuollon perusopetuksen henkilöstövoimavarojen tarkasteluun. Koko maan kattavasti ei aiemmin ole tutkittu kouluterveydenhuollon henkilöstömitoitusta.
Tutkimusartikkelin aineisto saatiin syksyllä 2005 tehdystä terveyskeskuskyselystä (N=224). Vastausprosentti oli 88. Henkilöstömitoituksen tunnusluvut saatiin terveydenhoitajille 206 ja lääkäreille 107 terveyskeskuksesta.
Kouluterveydenhuollossa oli keskimäärin 678 (vaihteluväli 300-1 217) oppilasta kouluterveydenhoitajaa ja 6551 (1 250-20 000) oppilasta koululääkäriä kohti. Laatusuosituksen mukaisen terveydenhoitajamitoituksen (≤ 600) ilmoitti 39 % ja lääkärimitoituksen (≤ 2100 oppilasta) 7 %.
Tutkimuksen mukaan kouluterveydenhuollon informaatio-ohjauksella on ollut vain vähäisiä vaikutuksia henkilöstömitoitukseen. Terveyskeskusten välillä oli suuria eroja. Henkilöstömitoituksen tunnuslukuja sovelletaan vain satunnaisesti terveyskeskusten henkilöstöjohtamisessa.
Avainsanat: kouluterveydenhuolto, henkilöstövoimavarojen johtaminen, henkilöstömitoitus
Pro gradu -tutkielma koostuu kahdesta osiosta: kirjallisuuskatsauksesta ja tutkimusartikkelista. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan kouluterveydenhuoltoa, henkilöstövoimavarojen johtamista sekä kouluterveydenhuollon henkilöstövoimavaroja ja -mitoitusta. Tutkimusartikkelissa keskitytään kouluterveydenhuollon perusopetuksen henkilöstövoimavarojen tarkasteluun. Koko maan kattavasti ei aiemmin ole tutkittu kouluterveydenhuollon henkilöstömitoitusta.
Tutkimusartikkelin aineisto saatiin syksyllä 2005 tehdystä terveyskeskuskyselystä (N=224). Vastausprosentti oli 88. Henkilöstömitoituksen tunnusluvut saatiin terveydenhoitajille 206 ja lääkäreille 107 terveyskeskuksesta.
Kouluterveydenhuollossa oli keskimäärin 678 (vaihteluväli 300-1 217) oppilasta kouluterveydenhoitajaa ja 6551 (1 250-20 000) oppilasta koululääkäriä kohti. Laatusuosituksen mukaisen terveydenhoitajamitoituksen (≤ 600) ilmoitti 39 % ja lääkärimitoituksen (≤ 2100 oppilasta) 7 %.
Tutkimuksen mukaan kouluterveydenhuollon informaatio-ohjauksella on ollut vain vähäisiä vaikutuksia henkilöstömitoitukseen. Terveyskeskusten välillä oli suuria eroja. Henkilöstömitoituksen tunnuslukuja sovelletaan vain satunnaisesti terveyskeskusten henkilöstöjohtamisessa.
Avainsanat: kouluterveydenhuolto, henkilöstövoimavarojen johtaminen, henkilöstömitoitus