Taking Emily Seriously - The Depiction of the Canadian Female Artist in the 1920’s in L. M. Montgomery’s Emily Trilogy
PAASONEN, HANNA-REETTA (2007)
2007
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-03-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16663
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16663
Tiivistelmä
Tässä pro gradu-tutkielmassa käsittelen kanadalaisen naiskirjailijan kuvausta L. M. Montgomeryn Emily-trilogiassa, johon kuuluvat teokset Emily of New Moon (1923), Emily Climbs (1925) ja Emily’s Quest (1927) (suomeksi Pieni Runotyttö, Runotyttö Maineen Polulla ja Runotyttö Etsii Tähteään). Trilogia on kasvukertomus Emilyn kehittymisestä naiskirjailijaksi. Montgomery käsittelee Emilyn kautta naiskirjailijan asemaa ja esteitä oman aikansa Kanadassa. Lähtökohtani on, että Emily on kuvattu lahjakkaana naisena, joka kykenee murtamaan joitakin naiseuden normeja, joita perhe ja kyläyhteisö hänelle asettavat. Kyse on siis eräänlaisesta feministisestä luennasta, vaikka en olekaan käyttänyt mitään erityistä teoreettista viitekehystä.
Montgomerylle oli tärkeää olla nimenomaan kanadalainen kirjailija ja edistää Kanadan kirjallista kulttuuria. 1920-luvulla Kanadan taiteessa olivat vastakkain romanttinen, realistinen ja modernistinen suuntaus. Montgomery itse kuului romanttiseen koulukuntaan ja kirjoitti myös Emilyn hahmon romanttisten ihanteiden mukaiseksi taiteilijaksi, joka edistää oman maansa kulttuuria sen sijaan että lähtisi Amerikkaan luomaan uraa.
Olen tutkinut näitä teemoja sekä Emilyn että muiden hahmojen kuvauksen kautta. Emilya naiskirjailijana on tutkittu aikaisemminkin, mutta toisten hahmojen taiteilijuuden käsittely tuo tutkimukseen uutta näkökulmaa. Uskonkin, että Montgomery on halunnut muiden hahmojen kautta korostaa Emilyn lahjakkuutta, taiteelle omistautumista ja taiteellista rehellisyyttä. Olen käyttänyt työssäni mm. Elizabeth Epperlyn, Mary Rubion, E. Holly Piken ja Elizabeth Waterstonin Montgomerya käsitteleviä kirjoja ja artikkeleita.
Avainsanat: tyttökirjat, sukupuoli, Kanada
Montgomerylle oli tärkeää olla nimenomaan kanadalainen kirjailija ja edistää Kanadan kirjallista kulttuuria. 1920-luvulla Kanadan taiteessa olivat vastakkain romanttinen, realistinen ja modernistinen suuntaus. Montgomery itse kuului romanttiseen koulukuntaan ja kirjoitti myös Emilyn hahmon romanttisten ihanteiden mukaiseksi taiteilijaksi, joka edistää oman maansa kulttuuria sen sijaan että lähtisi Amerikkaan luomaan uraa.
Olen tutkinut näitä teemoja sekä Emilyn että muiden hahmojen kuvauksen kautta. Emilya naiskirjailijana on tutkittu aikaisemminkin, mutta toisten hahmojen taiteilijuuden käsittely tuo tutkimukseen uutta näkökulmaa. Uskonkin, että Montgomery on halunnut muiden hahmojen kautta korostaa Emilyn lahjakkuutta, taiteelle omistautumista ja taiteellista rehellisyyttä. Olen käyttänyt työssäni mm. Elizabeth Epperlyn, Mary Rubion, E. Holly Piken ja Elizabeth Waterstonin Montgomerya käsitteleviä kirjoja ja artikkeleita.
Avainsanat: tyttökirjat, sukupuoli, Kanada