”Nuoretko passiivisia?”: Tutkimus somerolaisten nuorten liikunta-aktiivisuudesta
MÄENPÄÄ, JANI (2007)
2007
Opettajankoulutuksen pätevöitymisohjelma - Supplementary Teacher Education Program
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-03-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16658
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16658
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää Someron kaupungin Kiiruun koulun yhdeksäsluokkalaisten liikunta-aktiivisuuden määrää ja intensiteettiä. Tutkimustuloksia vertaillaan muihin vastaaviin tutkimuksiin. Tutkimuksessa selvitetään nuorten asennetta koululiikuntaan, mielipiteitä Someron harrastustarjonnasta, koulun vaikutusta liikuntaan kannustajana ja suhtautumista mahdollisiin koulun liikuntakerhoihin. Tavoitteena oli myös saada nuoret pohtimaan keinoja liikunnan lisäämiseksi. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella ja teemahaastattelulla.
Tutkimuskohteena on Someron kaupungin Kiiruun koulua käyvät yhdeksäsluokkalaiset. Kyselylomakkeeseen vastasi 123 yhdeksäsluokkalaista. Teemahaastatteluun osallistui kyselylomakkeeseen vastanneista viisi henkilöä.
Tutkimus osoitti, että somerolaiset pojat liikkuvat kansalliseen tasoon verrattuna yhtä paljon kuin muualla Suomessa. Tyttöjen liikunnallinen aktiivisuus on kansallista tasoa korkeampi. Somerolla tyttöjen liikunta-aktiivisuus on jopa poikiakin korkeampaa. Liikunnallisesti passiivisten määrä on kansalliseen tasoon verrattuna vähäinen.
Tutkimuksen mukaan nuoret pitivät koululiikunnasta. Koulussa ei kuitenkaan kannusteta nuorten mielestä oikealla tavalla harrastamaan liikuntaa. Kolmasosa yhdeksäsluokkalaisista kaipaisi koululle liikuntakerhoja. Somerolla ollaan pääosin tyytyväisiä kunnan tarjoamiin liikuntapalveluihin.
Nuoret kykenivät pohtimaan järkevästi keinoja liikunnan lisäämiseksi; nuorten mukaan lisäämällä harrastustoimintaa ja tarjoamalla vaihtoehtoja alakouluikäiselle saadaan pysyvämpiä tuloksia nuoren liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi. Yhdeksäsluokkalaista on vaikea enää aktivoida liikkumaan, jos hän ei ole sitä ennenkään tehnyt. Koulun merkitys kerhojen järjestäjänä ja liikuntaan kannustajana koettiin tärkeäksi.
Keskeiset käsitteet: fyysinen aktiivisuus, liikunta-aktiivisuus, liikuntaharrastuneisuus
Tutkimuskohteena on Someron kaupungin Kiiruun koulua käyvät yhdeksäsluokkalaiset. Kyselylomakkeeseen vastasi 123 yhdeksäsluokkalaista. Teemahaastatteluun osallistui kyselylomakkeeseen vastanneista viisi henkilöä.
Tutkimus osoitti, että somerolaiset pojat liikkuvat kansalliseen tasoon verrattuna yhtä paljon kuin muualla Suomessa. Tyttöjen liikunnallinen aktiivisuus on kansallista tasoa korkeampi. Somerolla tyttöjen liikunta-aktiivisuus on jopa poikiakin korkeampaa. Liikunnallisesti passiivisten määrä on kansalliseen tasoon verrattuna vähäinen.
Tutkimuksen mukaan nuoret pitivät koululiikunnasta. Koulussa ei kuitenkaan kannusteta nuorten mielestä oikealla tavalla harrastamaan liikuntaa. Kolmasosa yhdeksäsluokkalaisista kaipaisi koululle liikuntakerhoja. Somerolla ollaan pääosin tyytyväisiä kunnan tarjoamiin liikuntapalveluihin.
Nuoret kykenivät pohtimaan järkevästi keinoja liikunnan lisäämiseksi; nuorten mukaan lisäämällä harrastustoimintaa ja tarjoamalla vaihtoehtoja alakouluikäiselle saadaan pysyvämpiä tuloksia nuoren liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi. Yhdeksäsluokkalaista on vaikea enää aktivoida liikkumaan, jos hän ei ole sitä ennenkään tehnyt. Koulun merkitys kerhojen järjestäjänä ja liikuntaan kannustajana koettiin tärkeäksi.
Keskeiset käsitteet: fyysinen aktiivisuus, liikunta-aktiivisuus, liikuntaharrastuneisuus