Samoilla kairoilla - Luonnonkäyttömuotojen suhteista Lapissa paikallisyhteisön näkökulmasta

Abstract

Tutkimus käsittelee Lapin luonnonkäyttömuotojen suhteita ja merkityksiä sekä luonnonkäyttöön liittyviä konflikteja paikallisyhteisön näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan Lapin tärkeimpiä luonnonkäyttömuotoja metsätaloutta, matkailua, luonnonsuojelua, poronhoitoa ja paikallisten elämäntapaan liittyviä erätaloudellisia luonnonkäyttötarkoituksia ja niiden suhteita toisiinsa. Poronhoito kohtaa useimmat muut maankäyttömuodot Lapissa ja on tutkimuksessa analyysityökalun roolissa.

Aihepiiriä on lähestytty hermeneuttisella eli ymmärtävällä tutkimusotteella diskurssi- ja argumentaatioanalyysin keinoin. Tavoitteena on ollut analysoida luonnonkäyttökeskustelua ja identifioida hegemonisia ja orastavia diskursseja sekä analysoida 2000-luvun alun luonnonkäyttökeskustelun argumentaatiota näiden diskurssien puitteissa ja diskurssien valtasuhteita vahvistaen tai muuttaen. Koska diskurssit eivät ole vain abstrakteja muodostelmia vaan kytkeytyvät olennaisesti käytännön toimintaan, tutkimuksessa tarkastellaan kirjallisuuteen pohjautuen myös Lapin luonnonkäytön ekstradiskursiivista ulottuvuutta katsauksella luonnonkäytön aluedynamiikkaan ja kulloinkin optimaalisena näyttäytyneeseen luonnonkäyttöön. Luonnonkäytön kehityskulkujen käsittelyllä on nostettu esiin niitä tulkintayhteyksiä, joita tutkimuksessa aineistona käytetyn tuoreen ja lyhyen aikaotoksen käsittävän sanomalehtiaineiston tuottamiseen on liittynyt.

Tutkimustuloksina esitetään a) kuusi diskurssia eli merkitysjärjestelmää, joiden puitteissa luonnonkäytöstä on näkökannasta riippumatta argumentoitava paikallisyhteisön julkisessa luonnonkäyttökeskustelussa, jotta argumentaatio olisi asiallista ja varteenotettavaa, b) kooste keskustelussa käytetyistä argumenteista, niihin liittyvistä kulttuurisista konsensuksista ja päätelmiä koskevista erimielisyyksistä c) luonnonkäyttömuotojen intressien suhteet julkisessa keskustelussa ja d) poronhoidon asema luonnonkäyttökeskustelussa 2000-luvun alkuvuosina. Tutkimuksen tuloksena ovat talousdiskurssi, epäluottamusdiskurssi ja oikeus- ja pelisääntöpuhe, kestävän kehityksen diskurssit, erityisesti ekologia, periferia- eli kehitysalueen aluekehitys -diskurssi, monikäytön ja resurssienhallinnan diskurssi sekä paikallinen identiteetti, perinne ja luontosuhde -diskurssi. Näiden diskurssien puitteissa luonnonkäyttökeskustelu sekä rakentuu että samanaikaisesti hajoaa kohtaamattomaksi. Luonnonkäyttöintressien suhteet voidaan pelkistää siten, että porotalouden intressinä on ravintoa tarjoava rauhallinen, pedoton ja laaja laidun, metsätalouden intressinä puuraaka-ainetta tuottava metsä, matkailun intressinä elämyksellinen luonto, eksotiikka ja erämaisuus sekä luonnonsuojelun tavoitteena säilytetty monimuotoinen luonto. Paikallisten elämäntavallisen luonnonkäytön kannalta tärkeää on muun muassa, että luonnon käyttöä ei ole estetty eikä luontoa ja sen resurssiominaisuuksia pilattu.

Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että luonnon monikäytöllä on keskeinen merkitys Lapissa talouden ja identiteetin kannalta, että paikallisyhteisön näkemykset tulee ottaa huomioon myös luontoalueiden käytön suunnittelussa ja että myös luonnonkäytön paikallisia ja alueellisia vaikutuksia tulisi arvioida paitsi monipuolisesti ekologian, talouden ja sosiokulttuuristen seikkojen osalta, myös kiinnittää huomiota vaikutusten arvioinnin alueelliseen ja sosiaaliseen kohdentamiseen.

Asiasanat: luonnonkäyttö, Lappi, paikallisyhteisö, resurssienhallinta, porotalous, metsätalous, matkailu, luonnonsuojelu, erätalous, konflikti, diskurssi, argumentaatio