"On niissä aika paljo eroo" Osittain integroitujen 7. - 9.luokkalaisten käsitykset pienryhmässä - ja yleisopetuksen luokassa opiskelusta aineenopettajien asenteiden ja kokemusten valossa
KNUUTILA, MINNA (2007)
2007
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-03-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16652
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16652
Tiivistelmä
Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestäminen on ajankohtainen kysymys koululaitoksessamme. Suomessa otetaan osassa kouluja vasta ensiaskeleita kohti integraatiota, jolloin se toteutuu usein pelkkänä fyysisenä yhdessä opettamisena. Fyysisessä integraatiossa oppilaat sekä opettajat jäävät ilman tukitoimia, jotka olisivat sosiaalisen integraation, toisin kutsuttuna inkluusion, edellytys. Tässä kiivaassa keskustelussa oppilas, ja hänen tarpeensa jäävät helposti huomaamatta.
Tässä tutkimuksessa integraatiota lähestyttiin osittain integroitujen oppilaiden mielipiteiden ja kokemusten kautta. Tutkimustehtävänä oli muodostaa fenomenografisella tutkimusotteella oppilaiden käsitys pienryhmässä ja yleisopetuksen luokassa opiskelusta. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat (N=12) olivat 7.- 9. luokkalaisia. Tutkimusaineisto kerättiin avoimen haastattelun avulla, jonka pohjana oli oppilaan aiemmin kirjoittama tutkimusaiheeseen liittyvä kirjoitelma.
Fenomenografisen tutkimusotteen tueksi kartoitettiin kvantitatiivisella tutkimusotteella opettajien (N=16) asenteita, näkemyksiä ja kokemuksia integraatiosta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla, ja tavoitteena oli luoda kuva koulussa vallinneesta integraatioilmapiiristä. Kyselylomake koostui 15 Likert-asteikollisesta (1-6) kysymyksestä, jotka oli mukailtu professori Sakari Mobergin (1998, 2001) kehittämästä mittarista, jolla hän on tutkinut suomalaisten opettajien asenteita integraatioon. Lomakkeessa oli lisäksi neljä avointa kysymystä, joiden avulla kartoitettiin opettajien näkemyksiä ja kokemuksia integraatiosta. Avoimet kysymykset kvantifioitiin, ja koko aineisto käsiteltiin tilastollisella Tixel-ohjelmalla.
Opettajat näkivät kaikkien yhdessä opettamisessa olevan kyse oikeudenmukaisuudesta ja uskoivat sen lisäävän suvaitsevaisuutta sekä tukea tarvitsevan oppilaan sosiaalistumista kouluyhteisöön.
94 % opettajista oli kuitenkin sitä mieltä, että integraation myötä kaikki eivät saa hyvää opetusta, eikä se merkitse kaikille oikeudenmukaisuutta. 69 % aineenopettajista koki, että he eivät kykene kohtaamaan erityistä tukea tarvitsevan oppilaan yksilöllisiä tarpeita. Kaikki näkivät nykyiset resurssit riittämättömäksi, eivätkä uskoneet niiden avulla saavutettavan onnistunutta integraatiota.
Pienryhmässä vallitsi oppilaiden käsityksissä oppimisorientoitunut ilmapiiri. Osa oppilaista hyötyi tästä ja koki saavansa siellä oppimisedellytystensä mukaista opetusta. Osa oppilaista taas piti kontrolloitua ilmapiiriä kielteisenä. Yleisopetuksessa kaikkien käsityksissä parasta oli ikätovereiden joukkoon kuuluminen. Oppilaiden mielestä yleisopetuksen opetusmenetelmät olivat monipuolisia, mutta vain neljän oppilaan kohdalla opiskelu oli oppimisedellytyksiin suhteutettuna sopivaa. Opiskelu oli monelle vaikeaa, koska opetusta ei yksilöllistetty oppilaan edellytysten mukaiseksi. Oppilaat kokivat pääsääntöisesti, että heidät hyväksytään yleisopetuksen luokkayhteisöön. Tästä huolimatta kolmella oppilaalla ei ollut koulussa ystäviä. Heille pienryhmä muodostui tärkeäksi paikaksi.
Asiasanat: erityistä tukea tarvitseva oppilas, integraatio, inkluusio, yleisopetus, aineenopettaja
Tässä tutkimuksessa integraatiota lähestyttiin osittain integroitujen oppilaiden mielipiteiden ja kokemusten kautta. Tutkimustehtävänä oli muodostaa fenomenografisella tutkimusotteella oppilaiden käsitys pienryhmässä ja yleisopetuksen luokassa opiskelusta. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat (N=12) olivat 7.- 9. luokkalaisia. Tutkimusaineisto kerättiin avoimen haastattelun avulla, jonka pohjana oli oppilaan aiemmin kirjoittama tutkimusaiheeseen liittyvä kirjoitelma.
Fenomenografisen tutkimusotteen tueksi kartoitettiin kvantitatiivisella tutkimusotteella opettajien (N=16) asenteita, näkemyksiä ja kokemuksia integraatiosta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla, ja tavoitteena oli luoda kuva koulussa vallinneesta integraatioilmapiiristä. Kyselylomake koostui 15 Likert-asteikollisesta (1-6) kysymyksestä, jotka oli mukailtu professori Sakari Mobergin (1998, 2001) kehittämästä mittarista, jolla hän on tutkinut suomalaisten opettajien asenteita integraatioon. Lomakkeessa oli lisäksi neljä avointa kysymystä, joiden avulla kartoitettiin opettajien näkemyksiä ja kokemuksia integraatiosta. Avoimet kysymykset kvantifioitiin, ja koko aineisto käsiteltiin tilastollisella Tixel-ohjelmalla.
Opettajat näkivät kaikkien yhdessä opettamisessa olevan kyse oikeudenmukaisuudesta ja uskoivat sen lisäävän suvaitsevaisuutta sekä tukea tarvitsevan oppilaan sosiaalistumista kouluyhteisöön.
94 % opettajista oli kuitenkin sitä mieltä, että integraation myötä kaikki eivät saa hyvää opetusta, eikä se merkitse kaikille oikeudenmukaisuutta. 69 % aineenopettajista koki, että he eivät kykene kohtaamaan erityistä tukea tarvitsevan oppilaan yksilöllisiä tarpeita. Kaikki näkivät nykyiset resurssit riittämättömäksi, eivätkä uskoneet niiden avulla saavutettavan onnistunutta integraatiota.
Pienryhmässä vallitsi oppilaiden käsityksissä oppimisorientoitunut ilmapiiri. Osa oppilaista hyötyi tästä ja koki saavansa siellä oppimisedellytystensä mukaista opetusta. Osa oppilaista taas piti kontrolloitua ilmapiiriä kielteisenä. Yleisopetuksessa kaikkien käsityksissä parasta oli ikätovereiden joukkoon kuuluminen. Oppilaiden mielestä yleisopetuksen opetusmenetelmät olivat monipuolisia, mutta vain neljän oppilaan kohdalla opiskelu oli oppimisedellytyksiin suhteutettuna sopivaa. Opiskelu oli monelle vaikeaa, koska opetusta ei yksilöllistetty oppilaan edellytysten mukaiseksi. Oppilaat kokivat pääsääntöisesti, että heidät hyväksytään yleisopetuksen luokkayhteisöön. Tästä huolimatta kolmella oppilaalla ei ollut koulussa ystäviä. Heille pienryhmä muodostui tärkeäksi paikaksi.
Asiasanat: erityistä tukea tarvitseva oppilas, integraatio, inkluusio, yleisopetus, aineenopettaja