Strateginen suunnittelu sydäntutkimusosastolla esimerkkinä angiografiapotilaan hoitotyön kehittäminen
HUTTUNEN, KIRSI (2007)
2007
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-03-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16650
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16650
Tiivistelmä
Terveyspalvelujen kysyntä kasvaa jatkuvasti. Tähän vaikuttavat väestön ikääntyminen ja lääketieteen sekä teknologian tarjoamat uudet mahdollisuudet. Yhteiskuntamme on kuitenkin asettanut päämääräksi palvelujen saatavuuden turvaamisen, niiden laadun parantamisen, palvelutuotannon tehostamisen ja asiakaskeskeisyyden parantamisen. Nämä kaikki päämäärät tulisi kuitenkin saavuttaa jo olemassa olevilla resursseilla. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii siis koko terveydenhuollon innovatiivista toimintatapojen kehittämistä vuorovaikutuksessa teknologisen kehityksen kanssa.
Terveydenhuollossa käytettävien strategisen suunnittelun keinojen avulla voidaan arvioida saavutettuja tuotoksia suhteessa käytettyihin panoksiin.
Strateginen suunnittelu on rajattu prosessi, jonka avulla tuotetaan periaatteellisia päätöksiä ja suunnitellaan toimenpiteitä, joiden avulla toteutetaan organisaation toiminnalle asetettuja tavoitteita. Strategisen suunnittelun avulla voidaan yrityksessä parantaa henkilöiden välistä kommunikaatiota, osallistumista ja vastuunjakoa, sekä sitouttaa heidät toiminnan tavoitteisiin selkeän suunnitelman avulla. Strateginen suunnittelu on johtamisen apuväline, jonka avulla luodaan yhteinen viitekehys organisaation henkilöstölle ja johdolle organisaation toiminnasta ja tavoitteista.
Tässä tutkimuksessa arvioidaan kahden vaihtoehtoisen jälkihoitomuodon kustannusvaikuttavuutta sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen jälkeen osana sydäntutkimusosaston strategisen suunnitelman toteuttamista. Pääasiallisena vaikutusta kuvaavana mittarina käytetään angiografian jälkihoitoon kuluvaa aikaa ennen potilaan kotiutumista. Tutkimuksessa verrataan uutta menetelmää entiseen, huomioiden uuden menetelmän suhteellista vaikuttavuutta; vaikka menetelmä on hinnaltaan kalliimpi, se voi nopeuttaa potilaan jälkihoitoa merkittävästi. Lisäksi kartoitetaan hoitohenkilökunnan kokemuksia polikliinisen angiografiapotilaan hoitotyöstä. Tämän ryhmähaastattelun avulla pyritään selvittämään, mitkä ovat henkilöstön arvioimana tärkeitä tekijöitä angiografiapotilaan hoitotyön kehittämisen kannalta. Jälkihoitotutkimuksen tutkimusaineisto koostui 210 angiografiapotilaasta ja se analysoitiin SPSS –tilasto-ohjelman avulla.
Hoitohenkilökunnan kokemuksia polikliinisen angiografiapotilaan hoitotyöstä kartoitettiin neljän henkilön ryhmähaastattelun avulla ja sen tulokset analysoitiin sisällön analyysin avulla.
Tutkimus osoitti, että angiografiapotilaiden jälkihoidossa kustannusvaikuttavin menetelmä on manuaalinen kompressio, jonka käyttö ei aiheuta organisaatiolle lisäkustannuksia. Lisäksi tutkimustuloksen perusteella voitiin angiografiapotilaiden jälkihoitoaikaa muuttaa lisääntyvän polikliinisen toiminnan mahdollistamiseksi. Ryhmähaastattelun perusteella polikliinisen angiografiapotilaan hoitotyön kehittämiseen vaikuttavia asiakokonaisuuksia ovat ammatillinen osaaminen, toiminnan organisointi, yhteisöllisyys sekä laatu- ja palautejärjestelmä, joiden optimaalinen organisointi edistää polikliinisen hoitotyön toteuttamista sydäntutkimusosastolla.
Avainsanat: Strateginen suunnittelu, kustannusvaikuttavuus, angiografian jälkihoito, hoitotyö
Terveydenhuollossa käytettävien strategisen suunnittelun keinojen avulla voidaan arvioida saavutettuja tuotoksia suhteessa käytettyihin panoksiin.
Strateginen suunnittelu on rajattu prosessi, jonka avulla tuotetaan periaatteellisia päätöksiä ja suunnitellaan toimenpiteitä, joiden avulla toteutetaan organisaation toiminnalle asetettuja tavoitteita. Strategisen suunnittelun avulla voidaan yrityksessä parantaa henkilöiden välistä kommunikaatiota, osallistumista ja vastuunjakoa, sekä sitouttaa heidät toiminnan tavoitteisiin selkeän suunnitelman avulla. Strateginen suunnittelu on johtamisen apuväline, jonka avulla luodaan yhteinen viitekehys organisaation henkilöstölle ja johdolle organisaation toiminnasta ja tavoitteista.
Tässä tutkimuksessa arvioidaan kahden vaihtoehtoisen jälkihoitomuodon kustannusvaikuttavuutta sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen jälkeen osana sydäntutkimusosaston strategisen suunnitelman toteuttamista. Pääasiallisena vaikutusta kuvaavana mittarina käytetään angiografian jälkihoitoon kuluvaa aikaa ennen potilaan kotiutumista. Tutkimuksessa verrataan uutta menetelmää entiseen, huomioiden uuden menetelmän suhteellista vaikuttavuutta; vaikka menetelmä on hinnaltaan kalliimpi, se voi nopeuttaa potilaan jälkihoitoa merkittävästi. Lisäksi kartoitetaan hoitohenkilökunnan kokemuksia polikliinisen angiografiapotilaan hoitotyöstä. Tämän ryhmähaastattelun avulla pyritään selvittämään, mitkä ovat henkilöstön arvioimana tärkeitä tekijöitä angiografiapotilaan hoitotyön kehittämisen kannalta. Jälkihoitotutkimuksen tutkimusaineisto koostui 210 angiografiapotilaasta ja se analysoitiin SPSS –tilasto-ohjelman avulla.
Hoitohenkilökunnan kokemuksia polikliinisen angiografiapotilaan hoitotyöstä kartoitettiin neljän henkilön ryhmähaastattelun avulla ja sen tulokset analysoitiin sisällön analyysin avulla.
Tutkimus osoitti, että angiografiapotilaiden jälkihoidossa kustannusvaikuttavin menetelmä on manuaalinen kompressio, jonka käyttö ei aiheuta organisaatiolle lisäkustannuksia. Lisäksi tutkimustuloksen perusteella voitiin angiografiapotilaiden jälkihoitoaikaa muuttaa lisääntyvän polikliinisen toiminnan mahdollistamiseksi. Ryhmähaastattelun perusteella polikliinisen angiografiapotilaan hoitotyön kehittämiseen vaikuttavia asiakokonaisuuksia ovat ammatillinen osaaminen, toiminnan organisointi, yhteisöllisyys sekä laatu- ja palautejärjestelmä, joiden optimaalinen organisointi edistää polikliinisen hoitotyön toteuttamista sydäntutkimusosastolla.
Avainsanat: Strateginen suunnittelu, kustannusvaikuttavuus, angiografian jälkihoito, hoitotyö