Valtion uuden palkkausjärjestelmän implementointiprosessi Uudenmaan yritysverotoimistossa
SIERLA, OLLI (2007)
2007
Yrityksen hallinto - Management and Organisation
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-03-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16645
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16645
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata ja analysoida valtion uuden palkkausjärjestelmän tavoitteet, rakenne ja implementointiprosessi Uudenmaan Yritysverotoimistossa sekä pohtia muutoksen takana vaikuttavia yhteiskunnallisia tekijöitä. Tutkielmassani sijoitan UPJ:n osaksi laajempaa julkishallinnon uudistamisideologiaa, New Public Managementia.
Sitoudun Stephen Taylorin käsitykseen siitä, että organisaation palkanmaksu voidaan järjestää toimivasti monella eri tavalla. Taylorin mukaan keskeistä on se, että henkilöstö kokee palkitsemisjärjestelmän oikeudenmukaiseksi. Tutkielmani teoreettisessa osiossa pyrin identifioimaan tekijöitä, jotka edesauttavat palkitsemisjärjestelmän hyväksymistä. Näitä ovat analyyttiset arviointijärjestelmät, henkilöstön laaja osallistuminen muutosprosessiin ja esimiestyön keskeinen asema.
Tutkimukseni empiirisenä aineistona käytän Yritysverotoimiston toimistopäälliköiden teemahaastatteluja. Tutkielmassani kuvaan erityisesti sitä, miten UPJ rakentuu toimistopäällikön näkökulmasta. Aineiston olen ryhmitellyt kuuden teeman alle: 1) rakenne ja oikeudenmukaisuus 2) muutoksen omistajuus ja kommunikointi 3) palkan kytkeminen strategiaan 4) palkan vaikutus motivaatioon 5) UPJ:n asettamat haasteet esimiehille sekä 6) ongelmia ja kehittämisideoita.
Haastateltujen mukaan UPJ:lla tavoiteltiin erityisesti työvoiman saatavuuden ja säilyvyyden turvaamista, strategian jalkauttamista palkkauksen avulla sekä henkilöstön motivointia. Kaksi ensiksi mainittua tavoitetta saavutettiin kohtalaisesti. Palkan vaikutuksesta motivaatioon esitettiin ristiriitaisia näkemyksiä. Palkitsemisjärjestelmän onnistumista edesauttavat seikat oli huomioitu UPJ:ta toteutettaessa vaihtelevasti. Palkitsemisjärjestelmän rakenne on analyyttinen, mutta todellisia osallistumismahdollisuuksia organisaation jäsenellä oli niukasti.
Haastatellut kokivat ihmisten suoritusten arvioinnin olevan mahdollista ja hyväksyivät suoritukseen perustuvan palkkauksen. Palkanmuodostuksen painopistettä haluttiin siirtää organisaation huipulta toimistotasolle.
Avainsanat: Valtion uusi palkkausjärjestelmä, uusi julkisjohtaminen, palkitseminen
Sitoudun Stephen Taylorin käsitykseen siitä, että organisaation palkanmaksu voidaan järjestää toimivasti monella eri tavalla. Taylorin mukaan keskeistä on se, että henkilöstö kokee palkitsemisjärjestelmän oikeudenmukaiseksi. Tutkielmani teoreettisessa osiossa pyrin identifioimaan tekijöitä, jotka edesauttavat palkitsemisjärjestelmän hyväksymistä. Näitä ovat analyyttiset arviointijärjestelmät, henkilöstön laaja osallistuminen muutosprosessiin ja esimiestyön keskeinen asema.
Tutkimukseni empiirisenä aineistona käytän Yritysverotoimiston toimistopäälliköiden teemahaastatteluja. Tutkielmassani kuvaan erityisesti sitä, miten UPJ rakentuu toimistopäällikön näkökulmasta. Aineiston olen ryhmitellyt kuuden teeman alle: 1) rakenne ja oikeudenmukaisuus 2) muutoksen omistajuus ja kommunikointi 3) palkan kytkeminen strategiaan 4) palkan vaikutus motivaatioon 5) UPJ:n asettamat haasteet esimiehille sekä 6) ongelmia ja kehittämisideoita.
Haastateltujen mukaan UPJ:lla tavoiteltiin erityisesti työvoiman saatavuuden ja säilyvyyden turvaamista, strategian jalkauttamista palkkauksen avulla sekä henkilöstön motivointia. Kaksi ensiksi mainittua tavoitetta saavutettiin kohtalaisesti. Palkan vaikutuksesta motivaatioon esitettiin ristiriitaisia näkemyksiä. Palkitsemisjärjestelmän onnistumista edesauttavat seikat oli huomioitu UPJ:ta toteutettaessa vaihtelevasti. Palkitsemisjärjestelmän rakenne on analyyttinen, mutta todellisia osallistumismahdollisuuksia organisaation jäsenellä oli niukasti.
Haastatellut kokivat ihmisten suoritusten arvioinnin olevan mahdollista ja hyväksyivät suoritukseen perustuvan palkkauksen. Palkanmuodostuksen painopistettä haluttiin siirtää organisaation huipulta toimistotasolle.
Avainsanat: Valtion uusi palkkausjärjestelmä, uusi julkisjohtaminen, palkitseminen