Intellektuelli identiteettiä etsimässä. Erkki Vala Tulenkantajat-lehden poliittisena pakinoitsijana vuosina 1932-1939
NIEMI, JOHANNA (2007)
NIEMI, JOHANNA
2007
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-03-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16617
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16617
Tiivistelmä
Tutkielman kohteena on Tulenkantajat-nimiseen kulttuuriseen ryhmään kuuluneen kirjailija ja toimittaja Erkki Valan (1902-1991) poliittinen ajattelu. Tutkielman aineisto koostuu Valan nimimerkillä ”Majava” Tulenkantajat-lehteen kirjoittamista pakinoista vuosilta 1932-1939.
1930-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa pyrittiin ylläpitämään yleisesti kansalliseksi määritettyä arvo- ja merkitysjärjestelmää. Yhteiskunnassa toimi kuitenkin useita vasemmistolaisesti suuntautuneita ryhmiä, jotka pyrkivät kyseenalaistamaan porvarillisia ja varsinkin äärioikeistolaisia arvoja. Tutkielmassa tarkastellaan Erkki Valaa intellektuellina, älymystön edustajana, ja lähdetään liikkeelle valottamalla Valan ja hänen viiteryhmänsä lähtökohtia sekä historiallista kontekstia. Teoreettisessa viitekehyksessä problematisoidaan intellektuelliutta sekä intellektuaalista toimintaa ja toimintaympäristöä ottaen huomioon muun muassa Karl Mannheimin näkemys sukupolvien dynamiikan vaikutuksista intellektuaalisiin liikkeisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään kysymykseen älymystön poliittisesta sitoutuneisuudesta ja sitoutumattomuudesta. Keskeisenä tehtävänasetteluna on kaiken kaikkiaan tarkastella intellektuellin identiteetin rakentumista. Työn tutkimusote kietoutuu Quentin Skinnerin näkemyksiin historiallisten tekstien tutkimisesta, niiden tilannesidonnaisuudesta sekä kontekstin ymmärtämisen merkityksestä tulkinnassa.
Valan kirjoitukset nähdään puheenvuoroina oman aikansa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tutkimuksen lähtökohtainen kysymys on, minkälainen kuva yhteiskunnasta piirtyy Erkki Valan silmin tarkasteltuna: mitä vastaan hän yhteiskuntakriitikkona taistelee, minkälaisen vaihtoehdon hän arvojärjestelmän työstäjänä tarjoaa ja miten hän perustelee vaihtoehtonsa. Pakinoiden keskeinen sisältöelementti on demokraattisen ja fasistisen maailmankatsomuksen vastakkaisuus. Valan arvomaailmaan kuuluivat muun muassa sanan- ja mielipiteenvapaus, pasifismi, kansanvaltaisuus, ”sivistysystävällisyys”, vapaamielisyys ja edistysmielisyys.
Vala liikkui erilaisten yhteiskunnallisten ryhmien välillä, etsi tietoisesti oppositioasemia sekä suhteessa oikeistoon että vasemmistoon ja määritteli näkökantansa itsenäisesti poimien aineksia erilaisten ryhmien agendoilta. Toisaalta hän sitoutui kuitenkin selvästi ajamaan työväestön asiaa, uskoen samalla puolustavansa yleispäteviä arvoja. Älymystön karkea jako autonomisiin ja sitoutuneisiin intellektuelleihin muuttuukin Valan kohdalla ennen kaikkea kysymykseksi kytkösten ja sitoumusten luonteesta. Hän kuului ns. itsenäisiin, mutta kuitenkin poliittisesti sitoutuneisiin intellektuelleihin ja hänen sidonnaisuutensa oli löyhempi kuin muiden kirjalliseen vasemmistoeliittiin kuuluneiden vaikuttajien. Tutkielman tuloksena Vala sijoittuu jonnekin sitoutuneen ja sitoutumattoman intellektuelliuden välimaastoon.
Asiasanat: Erkki Vala, Tulenkantajat, älymystö, kulttuurilehdet, pakinat, poliittiset liikkeet, ideologiat, aatteet, 1930-luku
1930-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa pyrittiin ylläpitämään yleisesti kansalliseksi määritettyä arvo- ja merkitysjärjestelmää. Yhteiskunnassa toimi kuitenkin useita vasemmistolaisesti suuntautuneita ryhmiä, jotka pyrkivät kyseenalaistamaan porvarillisia ja varsinkin äärioikeistolaisia arvoja. Tutkielmassa tarkastellaan Erkki Valaa intellektuellina, älymystön edustajana, ja lähdetään liikkeelle valottamalla Valan ja hänen viiteryhmänsä lähtökohtia sekä historiallista kontekstia. Teoreettisessa viitekehyksessä problematisoidaan intellektuelliutta sekä intellektuaalista toimintaa ja toimintaympäristöä ottaen huomioon muun muassa Karl Mannheimin näkemys sukupolvien dynamiikan vaikutuksista intellektuaalisiin liikkeisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään kysymykseen älymystön poliittisesta sitoutuneisuudesta ja sitoutumattomuudesta. Keskeisenä tehtävänasetteluna on kaiken kaikkiaan tarkastella intellektuellin identiteetin rakentumista. Työn tutkimusote kietoutuu Quentin Skinnerin näkemyksiin historiallisten tekstien tutkimisesta, niiden tilannesidonnaisuudesta sekä kontekstin ymmärtämisen merkityksestä tulkinnassa.
Valan kirjoitukset nähdään puheenvuoroina oman aikansa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tutkimuksen lähtökohtainen kysymys on, minkälainen kuva yhteiskunnasta piirtyy Erkki Valan silmin tarkasteltuna: mitä vastaan hän yhteiskuntakriitikkona taistelee, minkälaisen vaihtoehdon hän arvojärjestelmän työstäjänä tarjoaa ja miten hän perustelee vaihtoehtonsa. Pakinoiden keskeinen sisältöelementti on demokraattisen ja fasistisen maailmankatsomuksen vastakkaisuus. Valan arvomaailmaan kuuluivat muun muassa sanan- ja mielipiteenvapaus, pasifismi, kansanvaltaisuus, ”sivistysystävällisyys”, vapaamielisyys ja edistysmielisyys.
Vala liikkui erilaisten yhteiskunnallisten ryhmien välillä, etsi tietoisesti oppositioasemia sekä suhteessa oikeistoon että vasemmistoon ja määritteli näkökantansa itsenäisesti poimien aineksia erilaisten ryhmien agendoilta. Toisaalta hän sitoutui kuitenkin selvästi ajamaan työväestön asiaa, uskoen samalla puolustavansa yleispäteviä arvoja. Älymystön karkea jako autonomisiin ja sitoutuneisiin intellektuelleihin muuttuukin Valan kohdalla ennen kaikkea kysymykseksi kytkösten ja sitoumusten luonteesta. Hän kuului ns. itsenäisiin, mutta kuitenkin poliittisesti sitoutuneisiin intellektuelleihin ja hänen sidonnaisuutensa oli löyhempi kuin muiden kirjalliseen vasemmistoeliittiin kuuluneiden vaikuttajien. Tutkielman tuloksena Vala sijoittuu jonnekin sitoutuneen ja sitoutumattoman intellektuelliuden välimaastoon.
Asiasanat: Erkki Vala, Tulenkantajat, älymystö, kulttuurilehdet, pakinat, poliittiset liikkeet, ideologiat, aatteet, 1930-luku