Kunnallisten liikelaitosten julkinen tuki ja sen läpinäkymättömyys kilpailullisena ongelmana

Abstract

Viime vuosina kuntatalous on joutunut entistä tiukemmalle, mikä on osaltaan johtanut kunnissa uusien organisaatiomuotojen ja johtamisjärjestelmien käyttöönottoon. Kunnalliset liikelaitokset ovat yksi tapa järjestää kuntien liiketoimintaa sekä pyrkiä kunnallisten palvelujen tuotannon tehostamiseen. Liikelaitoksen etuja ovat virasto-organisaatiota itsenäisempi asema ja joustavammat toimintamahdollisuudet. Juridisesti liikelaitos on kuitenkin osa kuntaa.

Liikelaitosten liiketoiminta suuntautuu kasvavassa määrin avoimille markkinoille, joilla on useimmiten myös muita palveluntarjoajia. Markkinoilla toimittaessa ei ole tarkoituksenmukaista, eikä edes yhteiskunnallisen kokonaishyödyn kannalta järkevää, että kunta oman liiketoimintansa kautta vääristää tai rajoittaa taloudellista kilpailua ja näin ollen heikentää muiden palveluntarjoajien toimintaedellytyksiä sekä potentiaalisten palveluntarjoajien mahdollisuuksia päästä markkinoille.

Tässä tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan kunnallisten liikelaitosten julkista tukea ja sen läpinäkymättömyyttä kilpailullisena ongelmana. Erityisesti tarkasteltiin sitä, miten laskentatoimen kehittämisen kautta voitaisiin eliminoida julkiseen tukeen liittyviä kilpailuongelmia termin laajassa merkityksessä ja kilpailun edistämisen näkökulmasta. Tutkimusaineistona käytettiin eri kirjallisia lähteitä sekä kunnallisten liikelaitosten kilpailukysymysten asiantuntijoiden tutkimushaastatteluita.

Tutkimuksessa havaittiin, että kunnallisten liikelaitosten kenttä on varsin heterogeeninen, ja niiden laskentatoimen taso on vaihteleva. Menetelmällisesti keskeistä kilpailun tasapuolisuuden kannalta on se, että julkinen tuki kyetään eliminoimaan riittävän kehittyneen laskentatoimen avulla. Keskeisiksi kilpailullisiksi ongelmiksi havaittiin aloittavan taseen muodostaminen, liiketaloudelliseen kannattavuuteen liittyvät kysymykset, rahoituksen edullisuus sekä muu julkinen tuki kuten vastikkeeton resurssien käyttö. Julkisen tuen eliminoimisen kannalta keskeistä on, että laskentatoimessa tehdyt ratkaisut ovat aina sekä teoreettisesti että käytännöllisesti perusteltuja.

Laskentatoimen menetelmien uskotaan jatkossa edelleen kehittyvän, ja ne tulkittiinkin tietyllä tapaa toissijaiseksi asiaksi kunnallisten liikelaitosten kilpailuongelmien suhteen. Tärkeintä olisi määritellä lainsäädännön tasolla, mikä oikeastaan on kunnallinen liikelaitos ja miten se eriytetään muusta kuntakonsernista. Lisäksi tulisi tarkemmin määritellä, mitkä julkisen tuen muodot ovat hyväksyttäviä ja mitkä taas eivät.

Kunnallisten liikelaitosten laskentatoimea ja sitä koskevaa sääntelyä kehittämällä voidaan saavuttaa merkittävästi nykyistä parempi tilanne kilpailun tasapuolisuuden suhteen. On kuitenkin huomattava, että vaikka tämä yksi kilpailuneutraliteetin uhkien luokka saataisiinkin kuntoon, jää jäljelle vielä kaksi muuta: julkisen omistuksen ja julkisen toiminnan erityispiirteiden kilpailulliset vaikutukset. Asiantuntijat olivatkin yhtä mieltä siitä, ettei ideaalitilanteen mukaista täydellistä kilpailuneutraliteettia kunnallisissa liikelaitoksissa ole edes mahdollista saavuttaa. Asiasanat: kunnallinen liikelaitos, julkinen tuki, kustannuslaskenta, läpinäkymättömyys, kilpailuneutraliteetti, kilpailulainsäädäntö