Työryhmän sisäinen tiedon jakaminen Kansaneläkelaitoksessa
KORKKI, SUSANNA (2007)
2007
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-03-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16607
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16607
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää kohdeorganisaation työryhmän sisällä tapahtuvaa tiedon jakamista. Tutkimuksessa on selvitetty, kuinka tietoa ryhmän sisällä jaetaan, millaisia tiedonjakajia ryhmäläiset ovat, mitä tiedonjakamisen kanavia he käyttävät ja miten tiedon jakaminen on heidän mielestään viime vuosien aikana muuttunut. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään luottamuksen ja hiljaisen tiedon merkitystä sekä pohditaan hieman, kuinka tiedon jakamista voitaisiin kehittää.
Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin henkilöhaastatteluilla, jotka suoritettiin ryhmän jäsenille toukokuussa 2006. Haastattelu koostui eri aihealueisiin jaetuista kysymyksistä. Saatu aineisto litteroitiin ja siitä käytettiin esimerkkejä aineiston analyysiosuudessa.
Tutkimus osoitti, että Kelassa käytetään monia tiedonjakamisen kanavia. Tärkeimmiksi koettiin sähköposti ja kasvokkain keskustelu. Sähköpostia pidettiin nopeana ja helppona tapana tavoittaa kaikki ryhmäläiset samanaikaisesti. Kasvokkain keskustelu oli haastateltujen mielestä tuttu ja turvallinen viestintämuoto, jossa vastauksen saa toiselta heti. Muita tiedonjakamisen kanavia olivat esimerkiksi Intranet, puhelin ja palaverit.
Haastatellut näkivät hiljaisen tiedon ja luottamuksen merkittävinä. Organisaatiolle olennaista ja tärkeää hiljaista tietoa poistuu paljon työntekijöiden mukana ja sitä olisi pyrittävä tuomaan paremmin esille. Luottamus on asia, joka kantaa työtä eteenpäin ja sen merkitys korostuu nykypäivänä yhä enemmän.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että tiedonjakaminen on kehittynyt viime vuosien aikana merkittävästi. Tiedonjakamisesta on tullut nopeampaa ja kanavien määrä on lisääntynyt. Henkilöstölle tulevan tiedon pitäisi olla yksilöidympää ja työpaikoilla tarvittaisiin koulutuksia, jotta muutoksien perässä voitaisiin pysyä. Tiedon jakamista voitaisiin parantaa myös antamalla jokaiselle työntekijälle itsenäistä vastuuta tiedon välittämisestä. Luottamuksen ylläpitäminen nähtiin myös haasteena.
Asiasanat: luottamus, tiedonkulku, tiedonvälitys, tieto.
Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin henkilöhaastatteluilla, jotka suoritettiin ryhmän jäsenille toukokuussa 2006. Haastattelu koostui eri aihealueisiin jaetuista kysymyksistä. Saatu aineisto litteroitiin ja siitä käytettiin esimerkkejä aineiston analyysiosuudessa.
Tutkimus osoitti, että Kelassa käytetään monia tiedonjakamisen kanavia. Tärkeimmiksi koettiin sähköposti ja kasvokkain keskustelu. Sähköpostia pidettiin nopeana ja helppona tapana tavoittaa kaikki ryhmäläiset samanaikaisesti. Kasvokkain keskustelu oli haastateltujen mielestä tuttu ja turvallinen viestintämuoto, jossa vastauksen saa toiselta heti. Muita tiedonjakamisen kanavia olivat esimerkiksi Intranet, puhelin ja palaverit.
Haastatellut näkivät hiljaisen tiedon ja luottamuksen merkittävinä. Organisaatiolle olennaista ja tärkeää hiljaista tietoa poistuu paljon työntekijöiden mukana ja sitä olisi pyrittävä tuomaan paremmin esille. Luottamus on asia, joka kantaa työtä eteenpäin ja sen merkitys korostuu nykypäivänä yhä enemmän.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että tiedonjakaminen on kehittynyt viime vuosien aikana merkittävästi. Tiedonjakamisesta on tullut nopeampaa ja kanavien määrä on lisääntynyt. Henkilöstölle tulevan tiedon pitäisi olla yksilöidympää ja työpaikoilla tarvittaisiin koulutuksia, jotta muutoksien perässä voitaisiin pysyä. Tiedon jakamista voitaisiin parantaa myös antamalla jokaiselle työntekijälle itsenäistä vastuuta tiedon välittämisestä. Luottamuksen ylläpitäminen nähtiin myös haasteena.
Asiasanat: luottamus, tiedonkulku, tiedonvälitys, tieto.