Hyvän hallinnon diskurssit etelän ja pohjoisen paikallishallintojen yhteistyöhankkeessa; hegemonisen diskurssin vaikutukset ruohonjuuritasolla
JUUMA, RIIKKA (2007)
2007
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-03-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16605
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16605
Tiivistelmä
Pro gradu- tutkielmani aiheena on hyvän hallinnon käsite. Tutkielman tavoitteena on tulkita Tampere-Mwanza paikallishallintojen yhteistyöhankkeessa toimivien tansanialaisten ja suomalaisten kumppanien keskeisiä näkemyksiä hyvästä hallinnosta suhteessa toisiinsa ja kehitysyhteistyön suuntaviivoja määrittelevien toimijoiden hyvän hallinnon diskurssiin.
Tutkielmani on aineistolähtöinen ja otan siihen mallia grounded-teorian mukaisesta tutkimuksesta, jossa aloitetaan suoraan empiirisistä havainnoista, kehitellään sitä kautta ongelman asettelua, johdutaan siitä tulkitsemaan havaintoja ja niiden yleisiä merkityksiä ja maalaillaan teoreettisia kuvioita vasta lopuksi. Käytän Robert Coxin Neo-Gramscilaista hegemoniateoriaa pohjana omien tutkimustulosteni käsittelylle ja pohdin käytetäänkö hyvän hallinnon käsitettä hegemonian välineenä Taustana hyvän hallinnon käsitteen tulkinnalle käsittelen myös sen ideologista viitekehystä; liberaalidemokraattista arvomaailmaa.
Aineiston käsittelyn menetelmänä käytän Q-metodologiaa, joka sopii erityisen hyvin tällaiseen aineistojohtoiseen toisistaan poikkeavissa toimintaympäristöissä tehtävään tutkimukseen. Se mahdollistaa yksilöstä käsin hahmottuvan tavan tulkita Kansainvälistä Politiikkaa. Q-metodologiassa ollaan kiinnostuneita haastateltavan subjektiivisista kokemuksista tutkittavaan ilmiöön eli hänen mielipiteistään ja arvoistaan. Haastattelutilanne on kuitenkin valmiiksi siten strukturoitu, että tuloksia on helppo vertailla.
Haastattelutulosten analysoinnissa hyödynnän faktorianalyysia, jonka avulla haastatteluaineistostani löytyy kaksi diskurssia. Näiden diskurssien jakautuminen kansallisuuden mukaan tukee käsitystäni siitä, että kehitysyhteistyöhankkeiden keskiössä oleva hyvän hallinnon käsite on hyvin tulkinnanvarainen ja kontekstisidonnainen.
Asiasanat: Hyvä hallinto, Tansania, paikallishallinto, grounded-teoria, q-metodologia, Robert Cox, Neo-gramscilaisuus, hegemonia, Maailmanpankki, Mwanza, Tampere
Tutkielmani on aineistolähtöinen ja otan siihen mallia grounded-teorian mukaisesta tutkimuksesta, jossa aloitetaan suoraan empiirisistä havainnoista, kehitellään sitä kautta ongelman asettelua, johdutaan siitä tulkitsemaan havaintoja ja niiden yleisiä merkityksiä ja maalaillaan teoreettisia kuvioita vasta lopuksi. Käytän Robert Coxin Neo-Gramscilaista hegemoniateoriaa pohjana omien tutkimustulosteni käsittelylle ja pohdin käytetäänkö hyvän hallinnon käsitettä hegemonian välineenä Taustana hyvän hallinnon käsitteen tulkinnalle käsittelen myös sen ideologista viitekehystä; liberaalidemokraattista arvomaailmaa.
Aineiston käsittelyn menetelmänä käytän Q-metodologiaa, joka sopii erityisen hyvin tällaiseen aineistojohtoiseen toisistaan poikkeavissa toimintaympäristöissä tehtävään tutkimukseen. Se mahdollistaa yksilöstä käsin hahmottuvan tavan tulkita Kansainvälistä Politiikkaa. Q-metodologiassa ollaan kiinnostuneita haastateltavan subjektiivisista kokemuksista tutkittavaan ilmiöön eli hänen mielipiteistään ja arvoistaan. Haastattelutilanne on kuitenkin valmiiksi siten strukturoitu, että tuloksia on helppo vertailla.
Haastattelutulosten analysoinnissa hyödynnän faktorianalyysia, jonka avulla haastatteluaineistostani löytyy kaksi diskurssia. Näiden diskurssien jakautuminen kansallisuuden mukaan tukee käsitystäni siitä, että kehitysyhteistyöhankkeiden keskiössä oleva hyvän hallinnon käsite on hyvin tulkinnanvarainen ja kontekstisidonnainen.
Asiasanat: Hyvä hallinto, Tansania, paikallishallinto, grounded-teoria, q-metodologia, Robert Cox, Neo-gramscilaisuus, hegemonia, Maailmanpankki, Mwanza, Tampere