Työssäoppimisen toimivat käytännöt - Catering-alan ammatillisissa perusopinnoissa

Abstract

Tässä tutkimuksessa kuvailen ja arvioin sitä miten nuoret toisen asteen opiskelijat ja työelämän edustajat suhtautuvat työssäoppimiseen ja mitä he siltä odottavat. Tutkin ensimmäiseltä työssäoppimisjaksoltaan kouluopetukseen palanneiden opiskelijoiden ja heidän työpaikkaohjaajiensa kokemuksien perusteella miten työssäoppimista tulisi kehittää.

Tutkimukseen osallistuneet opiskelijat ja työelämän edustajat ovat catering-alalta.

Kuvaan työelämän ja yhteiskunnan muuttumista ammattikasvatuksen kannalta, työelämän edellyttämää osaamista, elinikäistä oppimista ja ammattiin kasvamista. Työssäoppimisen taustaa luvussa käsittelen sitä mikä on työssäoppimisen merkitys muuttuvassa työelämässä. Tämän jälkeen selvitän mitä työssäoppiminen tarkoittaa. Koulutuksen ja oppimisen haasteissa kuvaan elinikäisen oppimisen, ammatillisen koulutuksen, työelämän ja työssäoppimisen suhteita. Lopuksi käsittelen koulutuksen ja työelämän yhteistyötä.

Työssäoppimisen teoreettisissa lähtökohdissa tavoitteenani on muodostaa työssäoppimisen viitekehys. Tässä luvussa käsittelen oppimisen keskeisistä ominaispiirteistä, joista tähän valitsin kognitiiviset, affektiiviset ja konatiiviset rakenteet, itsesäätelyn, motivaation, reflektiivisen ajattelun ja sosiaalisen vuorovaikutuksen. Tämän lisäksi teoreettisena lähtökohtana on ohjauksen teoria, jossa käsittelen työpaikalla ohjaamista sekä palautteen antamista ja arviointia. Viimeisenä teoriaa siitä millainen työpaikka on oppimisympäristönä.

Tutkimus on tehty laadullisella menetelmällä. Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastatteluna, aineisto on melko pieni, kahdeksan tapausta. Kyseessä on tapaustutkimus, jonka perusidea on nähdä tutkittavat tapaukset esimerkkeinä yleisestä.

Tutkimukseni perusteella opiskelijat ja työelämän edustajat suhtautuvat työssäoppimiseen positiivisesti. Opiskelijat pitivät työssäoppimista virkistävänä kokemuksena ja arvostivat sitä, että saavat työskennellä itsenäisesti. Työelämän edustajien positiiviset kokemukset koostuivat opiskelijoiden innokkuudesta ja niistä raikkaista tuulahduksista, joita nuori työssäoppija tuo työpaikoille. Opiskelija ja työelämän edustajat toivovat saavansa enemmän tietoa työssäoppimisesta. Tätä tietoa odotetaan oppilaitoksilta ja opettajilta. Tutkimuksen perusteella opiskelijat pitävät työssäoppimisen suurimpana puutteena koulutettujen työpaikkaohjaajien vähyyttä työpaikoilla. Koulun ja työelämän yhteistyötä on lisättävä niin, että työelämän edustajat pääsevät entistä enemmän mukaan työssäoppimisen suunnitteluun.

Asiasanat:

työssäoppiminen

catering-ala

ohjaaminen

palaute

työelämä