Tarkoitus pyhittää keinot? Helsingin Sanomien Nyt-liitteen lukijoiden ajatuksia oikean ja väärän rajan venyttämisestä

Abstract

Arkielämässä ilmenevän moraalisen ajattelun ja moraalisen käyttäytymisen tutkimus on jäänyt moraalikehityksen tutkimisen ja moraaliarviointien mittaamisen varjoon. Koska teemme päivittäin joko tietoisesti tai tiedostamatta erilaisia moraalisia valintoja ja ratkaisuja, koen arkimoraalia käsittelevän tutkimuksen tekemisen tärkeäksi osaksi yhteiskuntatieteellistä ja sosiaalipsykologista tutkimusta.

Tutkielmassani käsittelen arkimoraalia, niitä jokapäiväisiä moraalisia valintoja ja ratkaisuja, joita ihmiset tekevät arkielämässään. Käyttämäni ”Ajatuksia moraalista” -aineisto (Ajatuksia moraalista 2003) on osa Helsingin sanomien Nyt-viikkoliitteen vuonna 2001 toteuttamaa ”Moraalikyselyä” (Moraalikysely 2001). Tarkastelen Nyt-liitteen lukijoiden kirjoituksissaan esille tuomia ajatuksia siitä, millaisissa arkielämän tilanteissa he ovat venyttäneet oikean ja väärän rajaa ja millaisissa tilanteissa he kokevat yleisesti hyväksytyn oikean ja väärän rajan venyttämisen olevan sallittua. Olen kiinnostunut sekä eri ikäryhmien että miesten ja naisten vastauksissa ilmenevistä eroista. Miesten ja naisten vastausten vertailemiselle asettaa kuitenkin rajoituksia vastanneiden miesten vähäinen määrä.

Esittelen tutkielmassani moraalitutkimuksen keskeisiä suuntauksia ja moraaliteorioita. Kiinnitän huomiota myös moraalittomalta näyttävän toiminnan argumentoimiseen. Moraalin vastaisen toiminnan oikeuttamisen ja perustelemisen tapojen käsitteleminen mahdollistaa niiden argumenttien tarkastelemisen, joilla vastaajat perustelevat ja oikeuttavat niin omaa moraalin vastaista toimintaansa kuin moraalin vastaista käyttäytymistä yleisesti.

Kysyttäessä tilanteita, joissa vastaajat ovat venyttäneet oikean ja väärän rajaa, vastauksissa toistuvat seuraavat teemat: 1) valehteleminen, joka jakautuu a) valkoisiin valheisiin ja b) iän valehtelemiseen, 2) taloudellisen hyödyn saaminen, jonka alateemoja ovat a) näpistäminen, b) liputta matkustaminen ja c) valtion huijaaminen, 3) epärehellisyys töissä ja koulussa sekä 4) liikennerikkomukset. ”Milloin yleisesti hyväksytyn oikean ja väärän rajaa voi venyttää?” -kohdan vastauksissa esiintyvät teemat ovat: 1) teon hyödyllisyys ja muiden vahingoittamattomuus, 2) turhien sääntöjen rikkominen, 3) heikko taloudellinen tilanne, 4) suuri instituutio vs. yksityinen ihminen ja 5) tilanteen merkitys. Tilanteen merkityksen teema jakautuu mainintoihin a) hätätapauksesta ja b) pienestä asiasta.

Oikean ja väärän rajan venyttämistä vastaajat perustelevat ja oikeuttavat vetoamalla sekä moraalin vastaisen toiminnan yleisyyteen että sen kertaluontoisuuteen. Vastaajat kertovat venyttäneensä oikean ja väärän rajaa, ja pitävänsä rajan venyttämistä sallittuna etenkin silloin, kun siitä on hyötyä itselle tai läheisille, eikä se vahingoita muita. Vastaajien mielestä oikean ja väärän rajan venyttämisessä keinojen moraalisuutta tärkeämpää on toiminnan lopputulos ja hyvä tarkoitus. Naiset ottavat vastauksissaan miehiä useammin esille ihmissuhteisiin ja huolenpitoon liittyviä asioita. Miehet puolestaan painottavat naisia enemmän lakeihin ja sääntöihin liittyviä asioita. Eri ikäryhmien väliset erot ovat selitettävissä aiheiden ajankohtaisuudella vastaajien elämässä.

Asiasanat: Arvot, epärehellisyys, moraali, moraalinen universumi, toiminnan oikeuttaminen,

valehteleminen