Käsittelyn viivytyksettömyys hyvän hallinnon takeena
KÄLLI, TERHI (2007)
2007
Kunnallisoikeus - Local Public Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-02-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16527
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16527
Tiivistelmä
Asian käsittelyn viivytyksettömyys on yksi hyvän hallinnon periaatteista, jolla pyritään vahvistamaan yksilön oikeusturvaa suhteessa julkiseen hallintoon. Perusoikeusuudistuksen yhteydessä hallintoasian käsittelyn viivytyksettömyyttä koskeva vaatimus saatettiin voimaan perusoikeutena. Perustuslain 21 §:n 1 momentti takaa jokaiselle oikeuden saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Vaatimus viivytyksettömästä asian käsittelystä kuuluu niihin hyvän hallinnon takeisiin, jotka edellytetään perustuslain mukaan turvattavan lailla. Hallintolain 23.1 § kuuluu kaikessa yksinkertaisuudessaan, että asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Viivytyksettömyyden vaatimusta täydentää 23.2 §:n säännös käsittelyaikaa koskevan arvion esittämisestä.
Kunnat ovat keskeisiä julkisen vallan käyttäjiä ja palvelujen tuottajia. Hallinnossa tapahtuneet muutokset ja yhteiskuntakehitys ovat muuttaneet kuntien roolia palvelukeskeisemmäksi kuin ennen. Hallinnossa asioivat koetaan nykyään asiakkaina, joilla on oikeus hyvään palveluun ja hyvään hallintoon. Ihmisten luottamusta viranomaisten toimintaan yritetään vahvistaa muun muassa sen avoimuutta, tehokkuutta ja joustavuutta lisäämällä sekä parantamalla yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa viranomaisten toimintaan ja siten omaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Erilaiset laadulliset ja sisällölliset odotukset julkishallintoa kohtaan ovat lisääntyneet eikä pelkkä lakisääteisten etujen tuottaminen enää riitä.
Hallintolakiin kirjatut hyvän hallinnon vaatimukset asettavat viranomaisten toiminnalle tietyn lähtötason. Oikeuskäytännön muotoutumiseen vaikuttaa tapakulttuurin ohella muun muassa eduskunnan oikeusasiamiehen toiminta ylimpänä laillisuusvalvojana. Lainsäädännön reunaehtojen ja hyvän hallinnon käytännön ulottuvuuden tarkastelulla voidaankin selvittää, mistä hyvässä hallinnossa ja erityisesti käsittelyn viivytyksettömyydessä suomalaisessa viitekehyksessä on kysymys sekä mitkä tekijät sen syntyyn ovat vaikuttaneet.
Asiasanat: hyvä hallinto, hyvä hallintotapa, käsittelyn viivytyksettömyys/joutuisuus/ripeys, hallintoasia, yhdenvertaisuus
Kunnat ovat keskeisiä julkisen vallan käyttäjiä ja palvelujen tuottajia. Hallinnossa tapahtuneet muutokset ja yhteiskuntakehitys ovat muuttaneet kuntien roolia palvelukeskeisemmäksi kuin ennen. Hallinnossa asioivat koetaan nykyään asiakkaina, joilla on oikeus hyvään palveluun ja hyvään hallintoon. Ihmisten luottamusta viranomaisten toimintaan yritetään vahvistaa muun muassa sen avoimuutta, tehokkuutta ja joustavuutta lisäämällä sekä parantamalla yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa viranomaisten toimintaan ja siten omaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Erilaiset laadulliset ja sisällölliset odotukset julkishallintoa kohtaan ovat lisääntyneet eikä pelkkä lakisääteisten etujen tuottaminen enää riitä.
Hallintolakiin kirjatut hyvän hallinnon vaatimukset asettavat viranomaisten toiminnalle tietyn lähtötason. Oikeuskäytännön muotoutumiseen vaikuttaa tapakulttuurin ohella muun muassa eduskunnan oikeusasiamiehen toiminta ylimpänä laillisuusvalvojana. Lainsäädännön reunaehtojen ja hyvän hallinnon käytännön ulottuvuuden tarkastelulla voidaankin selvittää, mistä hyvässä hallinnossa ja erityisesti käsittelyn viivytyksettömyydessä suomalaisessa viitekehyksessä on kysymys sekä mitkä tekijät sen syntyyn ovat vaikuttaneet.
Asiasanat: hyvä hallinto, hyvä hallintotapa, käsittelyn viivytyksettömyys/joutuisuus/ripeys, hallintoasia, yhdenvertaisuus