OSUUKO MAALIIN? Vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta strategisella ja operatiivisella tasolla
KARVONEN, ARI (2007)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2007
Hallintotiede, turvallisuushallinto - Administrative Science, Security Administration Pr
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2007-02-05Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta strategisella ja operatiivisella tasolla. Poliisin yhtä keskeistä strategiaa - järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa - toteutetaan vakavan rikollisuuden kohdevalintamenettelyllä. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, ovatko valitut vakavan rikollisuuden torjuntakohteet olleet strategian mukaisia, ja mitä vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakohde tarkoittaa sekä mitä sillä tavoitellaan. Torjuntakohteiden valin¬nalle on tut¬kimuksessa pyritty hakemaan laajempaa viitekehystä ja mahdollisesti jopa uutta näkemystä siitä, miten vakavan rikollisuuden torjuntakohteet tulee valita, jotta ne tukevat valittua strategiaa.
Tutkimuksen lähteinä on käytetty Euroopan Unionin, Europolin, Sisäasiainministeriön sekä Keskusrikospoliisin tuottamia kirjallisia dokumentteja sekä aihealueesta tehtyjä tieteellisiä tutkimuksia. Tutkimuksen empiirinen osa suoritettiin teemahaastattelumenetelmällä haastattelemalla neljää torjuntakohteita esittänyttä ja tutkintaa johtanutta tutkinnanjohtajaa. Litteroidut haastattelut analysoitiin SWOT- menetelmällä.
Tutkimuksen keskeisenä havaintona voidaan pitää järjestäytynyt rikollisuus -käsitteen epämäärisyyttä. Käsiteongelma on kaksitahoinen: 1) legaalinen ongelma ja 2) käsitteellinen ongelma. Mikäli näitä ongelmia ei tiedosteta, se voi johtaa torjuntakohteiden valinnassa virheelliseen priorisointiin. Toinen keskeinen havainto oli se, että torjuntatoimenpiteitä suorittavien viranomaisten roolia tulee selkeyttää. Roolin selkeyttämisen kautta myös tiedon tuottaminen on selkeämpää. PTR -toimintojen keskeisenä roolina nähdään vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden tilannekuvan ylläpito. Tämän lisäksi PTR - toimintojen rooli nähdään tilannekuvaan liittyvien tietojen laadun varmistajana sekä tietojen edelleen levittäjänä niitä tarvitseville.
Vakavan rikollisuuden torjuntakohteiden valintaa ja siihen liittyvää torjuntaa hallitaan tietojärjestel¬missä olevilla tiedoilla. Tämä ei kuitenkaan kaikilta osin riitä vaan oleelliseksi osaksi muodostuu se, pystytäänkö tiedoilla tunnistamaan strateginen ja operatiivinen kumppani. Verkostomaisessa torjuntayhteisössä pystyttäisiin saamaan käyttöön sellaista osaamista, tietämystä ja resursseja, joilla strategia voidaan toteuttaa. Tämä edellyttää järjestäytynyt rikollisuus -käsitteen tarkkarajaista määrittämistä, tilannekuvan muodostamista järjestäytyneestä rikollisuudesta ja tilannekuvan ottamista osaksi vakavan rikollisuuden kohdetorjuntaprosessia. Lisäksi koulutuksessa tulee vahvistaa niitä elementtejä, joilla verkostomainen rikostorjuntayhteistyö toteutetaan. Näitä ovat mm. kommunikaation parantaminen, neuvottelutaitojen kehittäminen, yhteisten näkökulmien hakeminen ja ratkaisujen etsiminen.
Asiasanat: poliisi, rikostorjunta, vakava rikollisuus, järjestäytynyt rikollisuus, kohdetorjunta, verkostojohtaminen, tietojohtaminen
Tutkimuksen lähteinä on käytetty Euroopan Unionin, Europolin, Sisäasiainministeriön sekä Keskusrikospoliisin tuottamia kirjallisia dokumentteja sekä aihealueesta tehtyjä tieteellisiä tutkimuksia. Tutkimuksen empiirinen osa suoritettiin teemahaastattelumenetelmällä haastattelemalla neljää torjuntakohteita esittänyttä ja tutkintaa johtanutta tutkinnanjohtajaa. Litteroidut haastattelut analysoitiin SWOT- menetelmällä.
Tutkimuksen keskeisenä havaintona voidaan pitää järjestäytynyt rikollisuus -käsitteen epämäärisyyttä. Käsiteongelma on kaksitahoinen: 1) legaalinen ongelma ja 2) käsitteellinen ongelma. Mikäli näitä ongelmia ei tiedosteta, se voi johtaa torjuntakohteiden valinnassa virheelliseen priorisointiin. Toinen keskeinen havainto oli se, että torjuntatoimenpiteitä suorittavien viranomaisten roolia tulee selkeyttää. Roolin selkeyttämisen kautta myös tiedon tuottaminen on selkeämpää. PTR -toimintojen keskeisenä roolina nähdään vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden tilannekuvan ylläpito. Tämän lisäksi PTR - toimintojen rooli nähdään tilannekuvaan liittyvien tietojen laadun varmistajana sekä tietojen edelleen levittäjänä niitä tarvitseville.
Vakavan rikollisuuden torjuntakohteiden valintaa ja siihen liittyvää torjuntaa hallitaan tietojärjestel¬missä olevilla tiedoilla. Tämä ei kuitenkaan kaikilta osin riitä vaan oleelliseksi osaksi muodostuu se, pystytäänkö tiedoilla tunnistamaan strateginen ja operatiivinen kumppani. Verkostomaisessa torjuntayhteisössä pystyttäisiin saamaan käyttöön sellaista osaamista, tietämystä ja resursseja, joilla strategia voidaan toteuttaa. Tämä edellyttää järjestäytynyt rikollisuus -käsitteen tarkkarajaista määrittämistä, tilannekuvan muodostamista järjestäytyneestä rikollisuudesta ja tilannekuvan ottamista osaksi vakavan rikollisuuden kohdetorjuntaprosessia. Lisäksi koulutuksessa tulee vahvistaa niitä elementtejä, joilla verkostomainen rikostorjuntayhteistyö toteutetaan. Näitä ovat mm. kommunikaation parantaminen, neuvottelutaitojen kehittäminen, yhteisten näkökulmien hakeminen ja ratkaisujen etsiminen.
Asiasanat: poliisi, rikostorjunta, vakava rikollisuus, järjestäytynyt rikollisuus, kohdetorjunta, verkostojohtaminen, tietojohtaminen