Figuuri rituaalin välittäjänä : Samaanin esitys perinteen toisintona
RAITAHALME, ULLA (2007)
2007
Teatterin ja draaman tutkimus - Theatre and Drama Research
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-02-01
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16511
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16511
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan 'mugde' ja 'fanja' nukkefiguurien käyttöä Kasa taori sekä Nimgan rituaaleissa ja samaanin johtamaa rituaalia esityksellisenä tapahtumana. Teoreettisena viitekehyksenä on esitystutkimus ja sen antropologinen lähestymistapa. Esityksen käsite kattaa kaikki tapahtumat, joissa esiintyjä tekee jotain ja katsoja havainnoi. Richard Schechnerin avainkäsite on 'käyttäytymisen toisinto', jonka avulla esiintyjä toistaa esittämistilanteessa jonkun jo aiemmin toistamaa käytöstä ja käyttää sitä kaavana toiminnalleen. Tutkielma sisältää myös esitysten yhteisiä piirteitä kuvaavaa aineistoa ja selvittää mitä esitystutkimus (performance studies) oikein tarkoittaa. Kasa taorin esitysanalyysi pohjautuu Schechnerin malleihin, joissa hyödynnetään rituaalin tutkimusta ja rinnastetaan sitä leikkiin, peleihin, urheiluun sekä teatterilliseen esittämiseen. Schechner (2002, 162-163) kuitenkin korostaa, ettei samaani näyttele teatterillisessa mielessä, vaan esiintyy kuten me jokainen, päivittäin.
Tutkimuksen primäärilähteenä on Juha Pentikäisen 1991 Amurilla, nanai-kansan parissa tallentama videodokumentti Lopullinen matka. Kasa taori 1991. Kasa taori on luonteeltaan siirtymäriitin liittymäriitti, jossa samaanin johtamissa menoissa kuollut ihminen siirretään Buniin, kuolleiden valtakuntaan. Samaani houkuttelee hengen asettumaan puusta veistettyyn ihmishahmoiseen mugdeen, jolloin katsojat kokevat nukkefiguurin muuntuvan eläväksi. Todennäköisesti vainajanukkien käyttö siirtyi Kiinasta osaksi nanaiden kasa taorin esittämisen kaavaa.
Roberta Stalberg on löytänyt kiinalaisista dokumenteista vastaavia hautajaisissa käytettyjä figuureja ja toteaa nukketeatterin alkuperän olevan jäljitettävissä uskonnollisiin rituaaleihin, joissa jumaluuden kuvaa animoi transsissa oleva samaani. Mircea Eliade (1974, 435) havaitsi esineiden ja näin ollen myös nukkefiguureiden toimivan samanistisessa rituaalissa ekstaasin saavuttamisen välineenä. 'Animismi' on keskeinen käsite hahmotettaessa samanismin alkuperää. Se tarkoittaa ihmisiin, eläimiin, kasveihin ja jopa elottomiin olioihin kohdistuvaa sielu-uskoa. Kasa taori rituaalin osallistujat kokevat miten mugde-figuuri muuntuu eläväksi kuolleen ihmisen sielun asetuttua nukkeen. Nukketeatterissa on edelleen mahdollista kokea tämä outo elävöitymisen tunne, mutta silloin siitä voidaan käyttää 'animatismin' ja 'personifikaation' käsitettä. Niiden avulla voidaan kuvata elottomat esineet ja persoonattomat ilmiöt tunteviksi, tahtoviksi ja toimiviksi, ilman että niihin tarvitsee liittää kuvitelmaa selväpiirteisestä persoonasta tai sielusta.
Tutkielman avainsanoja: figuuri, samaani, rituaali, mugde, fanja, nukketeatteri, teatteri, esitystutkimus, käyttäytymisen toisinto, animismi, animatismi, personifikaatio.
Tutkimuksen primäärilähteenä on Juha Pentikäisen 1991 Amurilla, nanai-kansan parissa tallentama videodokumentti Lopullinen matka. Kasa taori 1991. Kasa taori on luonteeltaan siirtymäriitin liittymäriitti, jossa samaanin johtamissa menoissa kuollut ihminen siirretään Buniin, kuolleiden valtakuntaan. Samaani houkuttelee hengen asettumaan puusta veistettyyn ihmishahmoiseen mugdeen, jolloin katsojat kokevat nukkefiguurin muuntuvan eläväksi. Todennäköisesti vainajanukkien käyttö siirtyi Kiinasta osaksi nanaiden kasa taorin esittämisen kaavaa.
Roberta Stalberg on löytänyt kiinalaisista dokumenteista vastaavia hautajaisissa käytettyjä figuureja ja toteaa nukketeatterin alkuperän olevan jäljitettävissä uskonnollisiin rituaaleihin, joissa jumaluuden kuvaa animoi transsissa oleva samaani. Mircea Eliade (1974, 435) havaitsi esineiden ja näin ollen myös nukkefiguureiden toimivan samanistisessa rituaalissa ekstaasin saavuttamisen välineenä. 'Animismi' on keskeinen käsite hahmotettaessa samanismin alkuperää. Se tarkoittaa ihmisiin, eläimiin, kasveihin ja jopa elottomiin olioihin kohdistuvaa sielu-uskoa. Kasa taori rituaalin osallistujat kokevat miten mugde-figuuri muuntuu eläväksi kuolleen ihmisen sielun asetuttua nukkeen. Nukketeatterissa on edelleen mahdollista kokea tämä outo elävöitymisen tunne, mutta silloin siitä voidaan käyttää 'animatismin' ja 'personifikaation' käsitettä. Niiden avulla voidaan kuvata elottomat esineet ja persoonattomat ilmiöt tunteviksi, tahtoviksi ja toimiviksi, ilman että niihin tarvitsee liittää kuvitelmaa selväpiirteisestä persoonasta tai sielusta.
Tutkielman avainsanoja: figuuri, samaani, rituaali, mugde, fanja, nukketeatteri, teatteri, esitystutkimus, käyttäytymisen toisinto, animismi, animatismi, personifikaatio.