Tietojohtamisen asettamat haasteet informaatioammattilaisille. Tapaustutkimus tietojohtamisen käytännöistä valtion hallinnossa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa tietojohtamiseen liittyviä käytäntöjä, ja niihin liittyviä ongelmia julkisen hallinnon organisaatioissa. Tutkimuksessa kartoitettiin myös tietojohtamisen ymmärtämistä informaatioammatilaisten keskuudessa. Tietojohtaminen tai tietämyksen hallinta on suhteellisen uusi tutkimusala informaatiotutkimuksen piirissä, eikä Suomessa ole juuri tehty empiirisiä tutkimuksia aiheesta. Tietojohtamisella pyritään tukemaan organisaation innovatiivisuutta ja saavuttamaan kilpailuetua koordinoimalla sen työntekijöihin, prosesseihin ja käytäntöihin sisältyvää eksplisiittistä ja implisiittistä tietämystä.

Tutkimusaineisto kerättiin syksyn 2006 kuluessa teemahaastatteluin viidessä eri valtion hallinnon organisaatiossa Rovaniemellä, Helsingissä ja Tampereella. Haastateltavat olivat lähinnä tietohallinnon parissa työskenteleviä informaatioalan ammatilaisia. Haastatteluja kertyi yhteensä kaksitoista kappaletta, ja ne nauhoitettiin kokonaisuudessaan, ja haastattelujen aikana tehtiin muistiinpanoja keskustelusta. Haastattelujen kestot vaihtelivat puolesta tunnista puoleentoista. Haastattelut litteroitiin sanatarkasti, ja aineistosta tehtiin laadullinen sisällönanalyysi.

Tutkimuksen mukaan tietojohtamisen käsitteellinen määrittely on vaikeaa, ja se olikin vaihtelevasti ymmärretty informaatioammattilaisten keskuudessa. Tietojohtaminen sekoitettiin usein tietohallintoon, tai vaihtoehtoisesti se ymmärrettiin eräänlaiseksi johtamismetodologiaksi. Perehtyneisyyden taso vaihteli haastateltavien välillä runsaasti, sillä osa oli tutustunut aiheeseen myös jatko-opintojen kautta. Vaikka tietojohtamisen käsitteellisessä ymmärtämisessä olikin sekaannusta, kaikki haastateltavat ymmärsivät tiedon merkityksen organisaation toiminnalle, ja heidän käytännön toiminnassaan oli tunnistettavissa tiedostettuja tai tiedostamattomia tietojohtamiseen liittyviä toimia. Keskeiset tietojohtamisen käytännöt tutkimuksen mukaan olivat tiedon hankinta, tiedon kodifiointi ja koordinoiminen, tiedon jakaminen ja uuden tiedon luominen. Tietojohtamisen käytännöistä haastattelujen perusteella tuli voimakkaimmin esiin tiedon jakaminen ja varastointi. Tiedon jalostaminen koordinoinnin ja kodifioinnin kautta nähtiin myös erittäin tärkeäksi. Uuden tiedon luominen ja tiedon hankkiminen nähtiin tärkeäksi organisaation oppimisen ja kehittymisen, ja sitä kautta sen selvitymisen kannalta. Haastatteluista ilmeni myös tarvetta henkilölle, joka on vastuussa tietojohtamisasioista koko organisaatiossa.

Tutkimuksen tulokset olivat hyvin samansuuntaisia aiempien tutkimusten ja aiheesta kirjoitetun kirjallisuuden kanssa. Lisätutkimusta tarvitaan, sillä tämä tutkimus keskittyi kartoittamaan ilmiötä yleisellä tasolla, eivätkä tutkimuksen tulokset ole yleistettävissä esimerkiksi yksityiselle sektorille.

Asiasanat: tietojohtaminen, tietohallinto, julkinen sektori, valtion hallinto.