Osinkojen lähdeverotus EY-oikeuden näkökulmasta
VOUTILAINEN, ANNAMARIA (2007)
2007
Vero-oikeus - Tax Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-01-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16501
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16501
Tiivistelmä
Tutkimuksessa käsitellään osinkojen lähdeverotusta EY-oikeuden näkökulmasta. Rajoitetusti
verovelvollisten saamista osingoista kannetaan yleensä lähdevero EU:n jäsenvaltioissa. Myös Suomessa rajoitetusti verovelvollisen osinko on aina täysimääräisesti veronalainen, vaikka vastaava osinko voi olla Suomessa yleisesti verovelvolliselle joko osittain tai kokonaan verovapaa. Rajoitetusti verovelvolliseen kohdistuva epäedullisempi kohtelu osinkoverotuksessa on ongelmallinen EY-oikeuden syrjintäkieltojen ja vapausoikeuksien rajoittamisen näkökulmasta.
Tutkimuksen aihe nousi ajankohtaiseksi etenkin EFTA-tuomioistuimen vuonna 2004 asiassa E-1/04, Fokus Bank antaman päätöksen myötä, jossa tuomioistuin katsoi rajoitetusti verovelvollisen olevan samanlaisessa asemassa osinkoverotuksessa yleisesti verovelvollisen kanssa. Tämän vuoksi rajoitetusti verovelvollisen epäedullisempi kohtelu yleisesti verovelvolliseen nähden oli kiellettyä. EY-tuomioistuin ei ole vielä antanut asiaan ennakkoratkaisua. Tuomioistuimessa ovat kuitenkin vireillä asiaa koskevat tapaukset C-170/05, Denkavit ja C-379/05, Amurta S.G.P.S., joita käsitellään tässä tutkimuksessa.
Tutkielmassa käytettävän oikeusdogmaattisen tarkastelun lähtökohtana on selvittää osinkojen lähdeverotusta koskevien oikeussäännösten sisältö tulkinnan kautta. Tutkin, millä tavalla rajoitetusti verovelvollisen saamia osinkoja tulisi verottaa EY-oikeuden normien mukaan. Primäärioikeudesta olennaiseen asemaan nousevat pääomien vapaata liikkuvuutta koskeva 56 artikla sekä vapaata sijoittautumisoikeutta koskeva 43 artikla. Perustamissopimuksen artiklojen lisäksi tulkinnassa korostuu EY-tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Tulkinnan tulosta verrataan voimassa olevien säännösten sisältöön sen selvittämiseksi, vastaako Suomen osinkojen lähdeverotus EY-oikeuden vaatimuksia.
verovelvollisten saamista osingoista kannetaan yleensä lähdevero EU:n jäsenvaltioissa. Myös Suomessa rajoitetusti verovelvollisen osinko on aina täysimääräisesti veronalainen, vaikka vastaava osinko voi olla Suomessa yleisesti verovelvolliselle joko osittain tai kokonaan verovapaa. Rajoitetusti verovelvolliseen kohdistuva epäedullisempi kohtelu osinkoverotuksessa on ongelmallinen EY-oikeuden syrjintäkieltojen ja vapausoikeuksien rajoittamisen näkökulmasta.
Tutkimuksen aihe nousi ajankohtaiseksi etenkin EFTA-tuomioistuimen vuonna 2004 asiassa E-1/04, Fokus Bank antaman päätöksen myötä, jossa tuomioistuin katsoi rajoitetusti verovelvollisen olevan samanlaisessa asemassa osinkoverotuksessa yleisesti verovelvollisen kanssa. Tämän vuoksi rajoitetusti verovelvollisen epäedullisempi kohtelu yleisesti verovelvolliseen nähden oli kiellettyä. EY-tuomioistuin ei ole vielä antanut asiaan ennakkoratkaisua. Tuomioistuimessa ovat kuitenkin vireillä asiaa koskevat tapaukset C-170/05, Denkavit ja C-379/05, Amurta S.G.P.S., joita käsitellään tässä tutkimuksessa.
Tutkielmassa käytettävän oikeusdogmaattisen tarkastelun lähtökohtana on selvittää osinkojen lähdeverotusta koskevien oikeussäännösten sisältö tulkinnan kautta. Tutkin, millä tavalla rajoitetusti verovelvollisen saamia osinkoja tulisi verottaa EY-oikeuden normien mukaan. Primäärioikeudesta olennaiseen asemaan nousevat pääomien vapaata liikkuvuutta koskeva 56 artikla sekä vapaata sijoittautumisoikeutta koskeva 43 artikla. Perustamissopimuksen artiklojen lisäksi tulkinnassa korostuu EY-tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Tulkinnan tulosta verrataan voimassa olevien säännösten sisältöön sen selvittämiseksi, vastaako Suomen osinkojen lähdeverotus EY-oikeuden vaatimuksia.