Huumeäitiys ja vauvan sensomotorinen kehitys - äidin emotionaalinen kokemus tulevasta vauvasta suojaavana tekijänä
RANTALA, MARI (2007)
RANTALA, MARI
2007
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-01-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16490
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16490
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ennustaako huumeäitiys vauvan sensomotorista kehitystä neljän kuukauden iässä ja onko äidin raskausaikaisella emotionaalisella kokemuksella suojelevaa roolia huumeongelmaisten äitien vauvojen kehityksen kannalta. Koska äidin huumeiden käyttöön liittyy psykososiaalisten riskitekijöiden kasaantuminen, niiden vaikutusten oli syytä olettaa heijastuvan vanhemmuuden kautta vauvan kehitykseen. Erityisenä tarkastelun kohteena oli raskaudenaikainen emotionaalinen kokemus, johon huumeongelmaisten äitien kohdalla voi perustellusti olettaa liittyvän vaikeuksia. Kuitenkin tiedetään myös, että huumeriippuvaiset äidit ovat heterogeeninen ryhmä. Siksi tutkittiinkin, voisiko huumeäidin myönteinen ja kehittynyt emotionaalinen kokemus suojata vauvan sensomotorista kehitystä.
Tutkimukseen osallistui 59 äitivauva-paria, joista 22 kuului huumeryhmään ja 37 verrokkiryhmään. Huumeryhmän äideillä oli kliinisesti merkittävä huumeenkäyttöhistoria, ja kaikki heistä osallistuivat tutkimukseen kuntouttavan tukipalvelun kautta. Äitien päihteenkäyttöä mitattiin itseraportoinnilla. Vauvojen sensomotorista kehitystä mitattiin Bayley Scales of Infant Development -testillä (BSID II), josta muodostettiin mentaalisen ja motorisen kehityksen indeksi-, raaka- ja summapisteet sekä kehitysulottuvuuksien mukaiset summapisteet. Äidin emotionaalista kokemusta mitattiin Frijdan (1986) emootioiden monitasomalliin perustuvalla kyselyllä, josta muodostettiin tilastollisin ja sisällöllisin perustein seuraavat summamuuttujat: valenssi, kontrolloitavuus ja ennakoitavuus, torjunta, ylitsepursuavuus sekä metataso. Aineiston analysoinnissa käytettiin yksisuuntaista ja monimuuttujaista varianssi- ja kovarianssianalyysia.
Tulokset osoittivat huumeäitiyden ennustavan vauvan heikompaa sensomotorista kehitystä neljän kuukauden iässä niin yleisillä (mentaalinen ja motorinen kehitys) kuin spesifeimmillä (esimerkiksi kielellisen ja hienomotorisen) kehityksen alueilla. Hypoteesien mukaisesti huumeryhmän äideillä oli verrokkiäitejä kielteisempi ja kehittymättömämpi emotionaalinen kokemus tulevasta vauvasta kunkin tutkitun emootioulottuvuuden suhteen. Hypoteesien mukaisesti myönteisellä ja kehittyneellä emotionaalisella kokemuksella oli suojeleva merkitys huumeäitien vauvojen kehitykselle. Myönteinen valenssi ja metatason emotionaalinen arviointikyky olivat yhteydessä huumeäitien vauvojen parempaan sensomotoriseen kehitykseen, kun puolestaan verrokkiryhmässä äidin emotionaalisella kokemuksella ei ollut merkitystä vauvan kehitykseen. Hypoteesien vastaisesti korkeampi torjunta oli yhteydessä huumeäitien vauvojen parempaan kielelliseen kehitykseen.
Tulosten vahvistamiseksi tarvitaan jatkotutkimusta tutkimukseen liittyvien rajoitusten vuoksi. Tämän tutkimuksen pohjalta kuitenkin näyttää siltä, että huumeäitien vauvojen kehityksen kannalta on tärkeää tukea huumeongelmaisia äitejä jo raskausaikana. Hyödyllistä olisi kehittää huumeäitien vanhemmuutta tukevia interventioita, jotka kohdistuvat raskausaikaisiin emootioihin äitiyteen valmistauduttaessa.
Hakutermit: Äidin huumeiden käyttö, riskiäitiys, siirtymä äitiyteen, vanhemmuus, emotionaalinen kokemus, sensomotorinen kehitys
Tutkimukseen osallistui 59 äitivauva-paria, joista 22 kuului huumeryhmään ja 37 verrokkiryhmään. Huumeryhmän äideillä oli kliinisesti merkittävä huumeenkäyttöhistoria, ja kaikki heistä osallistuivat tutkimukseen kuntouttavan tukipalvelun kautta. Äitien päihteenkäyttöä mitattiin itseraportoinnilla. Vauvojen sensomotorista kehitystä mitattiin Bayley Scales of Infant Development -testillä (BSID II), josta muodostettiin mentaalisen ja motorisen kehityksen indeksi-, raaka- ja summapisteet sekä kehitysulottuvuuksien mukaiset summapisteet. Äidin emotionaalista kokemusta mitattiin Frijdan (1986) emootioiden monitasomalliin perustuvalla kyselyllä, josta muodostettiin tilastollisin ja sisällöllisin perustein seuraavat summamuuttujat: valenssi, kontrolloitavuus ja ennakoitavuus, torjunta, ylitsepursuavuus sekä metataso. Aineiston analysoinnissa käytettiin yksisuuntaista ja monimuuttujaista varianssi- ja kovarianssianalyysia.
Tulokset osoittivat huumeäitiyden ennustavan vauvan heikompaa sensomotorista kehitystä neljän kuukauden iässä niin yleisillä (mentaalinen ja motorinen kehitys) kuin spesifeimmillä (esimerkiksi kielellisen ja hienomotorisen) kehityksen alueilla. Hypoteesien mukaisesti huumeryhmän äideillä oli verrokkiäitejä kielteisempi ja kehittymättömämpi emotionaalinen kokemus tulevasta vauvasta kunkin tutkitun emootioulottuvuuden suhteen. Hypoteesien mukaisesti myönteisellä ja kehittyneellä emotionaalisella kokemuksella oli suojeleva merkitys huumeäitien vauvojen kehitykselle. Myönteinen valenssi ja metatason emotionaalinen arviointikyky olivat yhteydessä huumeäitien vauvojen parempaan sensomotoriseen kehitykseen, kun puolestaan verrokkiryhmässä äidin emotionaalisella kokemuksella ei ollut merkitystä vauvan kehitykseen. Hypoteesien vastaisesti korkeampi torjunta oli yhteydessä huumeäitien vauvojen parempaan kielelliseen kehitykseen.
Tulosten vahvistamiseksi tarvitaan jatkotutkimusta tutkimukseen liittyvien rajoitusten vuoksi. Tämän tutkimuksen pohjalta kuitenkin näyttää siltä, että huumeäitien vauvojen kehityksen kannalta on tärkeää tukea huumeongelmaisia äitejä jo raskausaikana. Hyödyllistä olisi kehittää huumeäitien vanhemmuutta tukevia interventioita, jotka kohdistuvat raskausaikaisiin emootioihin äitiyteen valmistauduttaessa.
Hakutermit: Äidin huumeiden käyttö, riskiäitiys, siirtymä äitiyteen, vanhemmuus, emotionaalinen kokemus, sensomotorinen kehitys