Dialogikeskustelu Sokrateen ja Thrasymakhoksen keskustelun analyysi
OTTMAN-UITUS, SATU (2007)
OTTMAN-UITUS, SATU
2007
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-01-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16488
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16488
Tiivistelmä
Tutkimuksessa analysoidaan Platonin Valtio - teoksen ensimmäiseen kirjaan sisältyvää Sokrateen ja Thrasymakhoksen keskustelua dialogitutkimuksen näkökulmasta. Dialogianalyysin lähtökohtana esitetään Sokrateen ja Thrasymakhoksen keskustelu vaiheina ja Sokrateen keskusteluasemia koskeva keskustelutulkinta. Keskusteluvaihejaossa kuvataan keskustelu pääpiirteissään. Keskustelutulkinnassa Sokratesta tarkastellaan kolmen keskusteluaseman, altavastaaja-aseman, puolustusaseman ja ohjaaja-aseman näkökulmasta. Tämän jälkeen analysoidaan dialogin keskeisiä piirteitä, arvioidaan dialogisääntöjen soveltuvuutta keskustelun arvioimiseen ja dialogityyppien esiintymistä keskusteluvaiheissa. Lisäksi pohditaan rehellisyyden, aitouden ja rakkauden ilmenemistä ja tasa-arvoisuuden/tasaveroisuuden toteutumista dialogissa. Tarkasteluun sovelletaan tutkimuksen teoriaosassa esiteltyjä, Burbulesin, Freiren ja Flechan dialogitulkintoja, joille on yhteistä pedagoginen näkökulma dialogiin. Tutkimuksen arviointiosuuteen sisältyy pohdinta, miksi Sokrateen ja Thrasymakhosken dialogi on merkittävä tämän päivän dialogitutkimuksen näkökulmasta.
Keskeisenä tutkimustuloksena korostuu sitoutumisen merkitys dialogissa, erityisesti keskustelijakohtaisen tai yhteisen keskustelun tarkoituksen määrittämisen myötä. Keskustelun tarkoituksen tiedostamisen ja ymmärtämisen nähdään olevan keskeinen tekijä erityisesti keskustelumotiivin ja - asenteen muodostumisessa. Tarkoituksen määrittäminen nähdään keskeisenä myös keskustelutulkinnan ja - arvioinnin kannalta. Keskeiseksi tutkimustulokseksi osoittautuu myös se, että keskustelun onnistumiseksi keskustelijoiden on toimittava valppaana keskustelun vaikuttimien havainnoijana ja pyrittävä ymmärtämään keskustelussa kohdattua (mm. keskustelun lähtökohtia ja keskustelukumppania). Keskustelijoiden itsekkäät lähtökohdat nähdään epäedullisina keskustelulle. Tutkimuksessa tulevat esille erityisesti keskustelijoiden erilaisuus, erilaiset roolit/asemat ja näiden vaikutus dialogin muotoutumiseen. Tarkastelussa korostuvat myös dialogin käymisen vaikeudet.
Tutkimuksessa pyritään oikeuttamaan opiskelijan ja tutkijan itsenäinen ajattelu. Tämä tulee esille erityisesti tutkimuksentekijän itsenäisen ja luovan ajattelun ja tulkinnan osuuden korostumisena. Tutkimusaineiston tarkastelu ilman laajaa lähdeaineistoa on nähty haastavana.
Asiasanat: dialogi, oppiminen, keskustelu ja Sokrates
Keskeisenä tutkimustuloksena korostuu sitoutumisen merkitys dialogissa, erityisesti keskustelijakohtaisen tai yhteisen keskustelun tarkoituksen määrittämisen myötä. Keskustelun tarkoituksen tiedostamisen ja ymmärtämisen nähdään olevan keskeinen tekijä erityisesti keskustelumotiivin ja - asenteen muodostumisessa. Tarkoituksen määrittäminen nähdään keskeisenä myös keskustelutulkinnan ja - arvioinnin kannalta. Keskeiseksi tutkimustulokseksi osoittautuu myös se, että keskustelun onnistumiseksi keskustelijoiden on toimittava valppaana keskustelun vaikuttimien havainnoijana ja pyrittävä ymmärtämään keskustelussa kohdattua (mm. keskustelun lähtökohtia ja keskustelukumppania). Keskustelijoiden itsekkäät lähtökohdat nähdään epäedullisina keskustelulle. Tutkimuksessa tulevat esille erityisesti keskustelijoiden erilaisuus, erilaiset roolit/asemat ja näiden vaikutus dialogin muotoutumiseen. Tarkastelussa korostuvat myös dialogin käymisen vaikeudet.
Tutkimuksessa pyritään oikeuttamaan opiskelijan ja tutkijan itsenäinen ajattelu. Tämä tulee esille erityisesti tutkimuksentekijän itsenäisen ja luovan ajattelun ja tulkinnan osuuden korostumisena. Tutkimusaineiston tarkastelu ilman laajaa lähdeaineistoa on nähty haastavana.
Asiasanat: dialogi, oppiminen, keskustelu ja Sokrates