Kansainvälisen konsernin markkinaehtoinen siirtohinnoittelu - menetelmän valinta ja dokumentaatio

Abstract

Nykyisin suuri osa maailmankaupasta tapahtuu konsernien jäsenten välillä, joten konsernien sisäisen siirtohinnoittelun rooli ei ole mitätön. Tämän ovat huomanneet niin konsernit kuin veroviranomaisetkin. Siirtohinnoitteluun kohdistuvasta kiinnostuksen kasvusta kertoo muun muassa se, että kansainvälisten konsernien tärkein verokysymys on juuri siirtohinnoittelu, ja että veroviranomaisten tekemien siirtohintatarkastusten uskotaan tulevaisuudessa lisääntyvän.

Siirtohinnoittelukysymyksiä hankaloittaa se, että osapuolilla on usein päinvastaiset ajatukset siitä, mikä on oikea siirtohinta. Konsernilla on omat intressinsä hintojen asettamisessa, veroviranomaiset pyrkivät puolestaan varmistamaan valtiolle oikeat verotulot. Jos konsernin asettamat siirtohinnat eivät miellytä viranomaisia, seurauksena saattaa olla verotettavan tulon oikaisu veroseuraamuksineen. Tätä riskiä voidaan pienentää käyttämällä siirtohinnoissa markkinaehtoperiaatetta. Markkinaehtoperiaate eli arm’s length -periaate on yleismaailmallisesti hyväksytty siirtohinnoitteluperiaate.

Tutkimuksen tavoitteena on määrittää kohdeyritykselle tämä markkinaehtoinen siirtohintamenetelmä sekä laatia yritykselle siirtohinnoitteludokumentaatio noudattaen OECD:n sekä kohdeyritykselle tärkeiden maiden kansallisia siirtohinnoittelunormeja. Menetelmäksi valittiin perinteisistä liiketoimimenetelmistä kustannusvoittolisämenetelmä. Valintaa tukee menetelmän soveltuvuus sekä yrityksen toimintaan että kaikkiin sen tuoteryhmiin. Muut menetelmät todettiin mahdottomiksi soveltaa tai huonosti konsernin kannattavuutta tukeviksi.

Siirtohinnoittelumenetelmiä on tutkittu jo vuosikymmenien ajan, mutta mitään tiettyä kaavaa niiden valintaan ei ole löydetty. Syynä tähän on muun muassa se, että siirtohintapäätökset ovat aina yritys- ja tapauskohtaisia, joten toisen yrityksen strategiaan soveltuva menetelmä ei välttämä sovellu toiselle yritykselle. Tämänkään tutkimuksen tuloksia ei siten sellaisinaan voida yleistää muita yrityksiä koskeviksi.

Avainsanat: siirtohinnoittelu, siirtohinnoittelumenetelmä, siirtohinnoitteludokumentaatio, markkinaehtoperiaate, konserni