HYVINVOINTIPALVELUT PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN LAAJENNUSKOHTEENA - Tarkasteluesimerkkinä ateria- ja päivittäistavarapalvelu
KARLSSON, TYTTI (2007)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KARLSSON, TYTTI
2007
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2007-01-24Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa niitä hyvinvointipalveluja, jotka soveltuvat päivittäistavarakaupalle. Tarkastelukohteeksi otettiin hyvinvointipalvelu, joka soveltuu päivittäistavarakaupan ydinliiketoimintaan ja kaupan olemassa olevan palveluverkoston hoidettavaksi, ja pohdittiin, onko tarkasteltavalla hyvinvointipalvelulla toimintaedellytyksiä tulevaisuuden laajennuskohteeksi. Toimintaedellytyksistä tarkasteltiin asiakaspotentiaalia ja kustannustehokasta toteutusta.
Tutkimus toteutettiin hahmottamalla ensin hyvinvointia ja hyvinvointipalveluja käsiteanalyysin avulla ja tarkastelemalla yhteiskunnassa tapahtuvien muutoksien vaikutusta hyvinvointipalvelujen kysyntään. Tämän pohjalta mietittiin päivittäistavarakaupalle mahdollisia hyvinvointipalvelujen laajennuskohteita, joista otettiin tarkastelukohteeksi ateria- ja päivittäistavarapalvelu. Ateria- ja päivittäistavarapalvelun toimintaedellytyksiä tutkittiin aiheesta aikaisemmin tehtyjen tutkimuksien ja palveluhankkeesta saatujen kokemuksien perusteella sekä huomioitiin tutkimuksen alkuosassa tarkasteltujen yhteiskuntamuutoksien vaikutuksia.
Aikaisemmin tehdyt tutkimukset osoittivat, että ateria- ja päivittäistavarapalveluprosessin kustannustehokkuuteen liittyi olennaisena keräilyvaihe ja tilausten toimitus. Keräilyvaiheen kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi saatiin keräily jakelukeskuksesta. Edellytyksenä oli kuitenkin suurempi vakituinen asiakaskunta verrattuna marketista keräilyyn. Palvelun toimitusvaihtoehtoina olivat tiukan aikaikkunan suora kotiintoimitus ja vastaanottolaatikko, joista tehokkaimmaksi vaihtoehdoksi tiheillä asuinalueilla tutkimuksien perusteella saatiin vastaanottolaatikko. Poikkeuksena olivat harvaan asutut alueet, joissa suora kotiintoimitus kiinteällä reitillä oli joissakin tapauksissa parempi vaihtoehto vastaanottolaatikkoon nähden.
Tutkimuksen perusteella tulevaisuuden useat yhteiskuntamuutokset tukivat sitä seikkaa, että asiakaspotentiaali hyvinvointipalvelujen alueella kasvaa. Lisäksi johtopäätöksenä oli, että jos palveluprosessin yhdeksi tilauskanavaksi valitaan puhelin, on mahdollista varmemmin saavuttaa potentiaalinen asiakaskunta. Yksityisen sektorin nykytilan kartoituksen avulla saatiin selville, että ateria- ja päivittäistavarapalveluun liittyvä kilpailu on vielä melko vähäistä, joten sen perusteella palvelulle oli löydettävissä markkinoita. Tosin yhtenä uhkana nähtiin globalisaation lisäämä kilpailu, kun terveys- ja sosiaalipalvelujen lainsäädäntöä uudistetaan. Tutkimuksessa selvitettyjen toimintaedellytyksien perusteella monet seikat viittaavat siihen, että tutkimusesimerkiksi valittua ateria- ja päivittäistavarapalvelua voi pitää mahdollisena laajennuskohteena päivittäistavarakaupalle.
Asiasanat: hyvinvointi, hyvinvointipalvelut, sähköinen päivittäistavarakauppa, ateria- ja päivittäistavarapalvelu
Tutkimus toteutettiin hahmottamalla ensin hyvinvointia ja hyvinvointipalveluja käsiteanalyysin avulla ja tarkastelemalla yhteiskunnassa tapahtuvien muutoksien vaikutusta hyvinvointipalvelujen kysyntään. Tämän pohjalta mietittiin päivittäistavarakaupalle mahdollisia hyvinvointipalvelujen laajennuskohteita, joista otettiin tarkastelukohteeksi ateria- ja päivittäistavarapalvelu. Ateria- ja päivittäistavarapalvelun toimintaedellytyksiä tutkittiin aiheesta aikaisemmin tehtyjen tutkimuksien ja palveluhankkeesta saatujen kokemuksien perusteella sekä huomioitiin tutkimuksen alkuosassa tarkasteltujen yhteiskuntamuutoksien vaikutuksia.
Aikaisemmin tehdyt tutkimukset osoittivat, että ateria- ja päivittäistavarapalveluprosessin kustannustehokkuuteen liittyi olennaisena keräilyvaihe ja tilausten toimitus. Keräilyvaiheen kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi saatiin keräily jakelukeskuksesta. Edellytyksenä oli kuitenkin suurempi vakituinen asiakaskunta verrattuna marketista keräilyyn. Palvelun toimitusvaihtoehtoina olivat tiukan aikaikkunan suora kotiintoimitus ja vastaanottolaatikko, joista tehokkaimmaksi vaihtoehdoksi tiheillä asuinalueilla tutkimuksien perusteella saatiin vastaanottolaatikko. Poikkeuksena olivat harvaan asutut alueet, joissa suora kotiintoimitus kiinteällä reitillä oli joissakin tapauksissa parempi vaihtoehto vastaanottolaatikkoon nähden.
Tutkimuksen perusteella tulevaisuuden useat yhteiskuntamuutokset tukivat sitä seikkaa, että asiakaspotentiaali hyvinvointipalvelujen alueella kasvaa. Lisäksi johtopäätöksenä oli, että jos palveluprosessin yhdeksi tilauskanavaksi valitaan puhelin, on mahdollista varmemmin saavuttaa potentiaalinen asiakaskunta. Yksityisen sektorin nykytilan kartoituksen avulla saatiin selville, että ateria- ja päivittäistavarapalveluun liittyvä kilpailu on vielä melko vähäistä, joten sen perusteella palvelulle oli löydettävissä markkinoita. Tosin yhtenä uhkana nähtiin globalisaation lisäämä kilpailu, kun terveys- ja sosiaalipalvelujen lainsäädäntöä uudistetaan. Tutkimuksessa selvitettyjen toimintaedellytyksien perusteella monet seikat viittaavat siihen, että tutkimusesimerkiksi valittua ateria- ja päivittäistavarapalvelua voi pitää mahdollisena laajennuskohteena päivittäistavarakaupalle.
Asiasanat: hyvinvointi, hyvinvointipalvelut, sähköinen päivittäistavarakauppa, ateria- ja päivittäistavarapalvelu