Mieliala, ekstraversio-introversio ja ympäristöjen elvyttävyysarviot

Abstract

Aiemmin ei ole juurikaan tutkittu, miten tilannekohtaiset tai pysyvämmät erot yksilöiden välillä vaikuttavat heidän arvioihinsa ympäristöjen elvyttävyydestä. Tässä tutkimuksessa tutkittiin mielialan ja ekstraversio-introversion vaikutusta luonto- ja kaupunkiympäristöistä tehtäviin elvyttävyysarvioihin. Luontoympäristöt oletettiin kaupunkiympäristöjä elvyttävämmiksi. Lisäksi oletettiin, että luontoympäristöt arvioidaan sekä myönteisessä että kielteisessä mielialassa kaupunkiympäristöjä elvyttävämmiksi, ja että myönteisessä mielialassa kaupunkiympäristöt arvioidaan elvyttävämmiksi kuin kielteisessä mielialassa. Oletettiin, että sekä ekstravertit että introvertit arvioivat luontoympäristöt kaupunkiympäristöjä elvyttävämmiksi. Ekstraverttien oletettiin lisäksi arvioivan kaupunkiympäristöt elvyttävämmiksi kuin introverttien.

Tutkimus oli kaksivaiheinen ja ympäristöjen arviointi toteutettiin käyttämällä ärsykemateriaalina kahdeksaa ympäristökuvaa, joista puolet kuvasi luonto- ja puolet kaupunkiympäristöjä. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tutkittavat arvioivat ympäristökuvien monimutkaisuutta. Lisäksi mitattiin ekstraversio-introversiota Suomen oloihin standardoidun Eysenckin persoonallisuuskyselyn (EPQ) avulla. Toisessa vaiheessa tutkittavat jaettiin ekstravertteihin ja introvertteihin. Molemmissa ryhmissä osalle tutkittavista pyrittiin saamaan aikaan myönteinen ja osalle kielteinen mieliala mielialainduktiolla, jossa heitä pyydettiin eläytymään lyhyeen tilannekuvaukseen. Osa ekstraverteistä ja introverteista muodosti vielä kontrolliryhmän. Ympäristöjen elvyttävyyttä mitattiin elpymiskokemuksen mittarilla (ROS) ja havaitun elvyttävyyden mittarilla (PRS). Elpymiskokemusten osalta selvitettiin myös tutkittavien alkutilanne ennen ympäristökuvien katsomista. Tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen osallistui 346 yliopisto-opiskelijaa, joista toiseen vaiheeseen osallistui 93 opiskelijaa. Vastausten lopullinen määrä toisessa vaiheessa oli 87.

Tulosten perusteella ympäristökuvat erosivat toisistaan sekä kaikkien PRS:llä mitattujen havaittua elvyttävyyttä että ROS:lla mitattujen elpymiskokemusta kuvaavien muuttujien osalta. Näyttäisi siltä, että luontoympäristöjä ei arvioida aina selvästi kaupunkiympäristöjä elvyttävämmiksi. Luontoympäristöjen arvioitiin kuitenkin sisältävän kaupunkiympäristöjä enemmän koherenssia. Lisäksi kokonaiselpyneisyyden ja pohdinnan arvioitiin lisääntyvän alkutilanteesta luontoympäristöissä enemmän kuin kaupunkiympäristöissä. Luontoympäristöjen merkitys pohdinnalle näyttäisikin tulosten perusteella korostuvan. Ekstraverttien ja introverttien välillä ei todettu eroja ympäristöjen elvyttävyysarvioissa. Sen sijaan mielialalla ja ympäristöllä todettiin olevan yhdysvaikutus ROS:lla mitattujen elpymiskokemusmuuttujien kohdalla. Vertailtaessa luonto- ja kaupunkiympäristöjä havaittiin, että kielteisessä mielialassa luontoympäristöjen merkitys kokonaiselpyneisyydelle ja pohdinnalle korostui. Myönteisessä mielialassa samojen elpymiskokemusten arvioitiin lisääntyvän alkutilanteesta kaupunkiympäristöissä suunnilleen yhtä paljon kuin luontoympäristöissä. Myönteisessä mielialassa arvioitu muutos ei kuitenkaan ollut kaupunkiympäristöissäkään suurempi kuin mitä arvioitiin kielteisessä mielialassa. Vaikka ympäristöjen väliset erot monimutkaisuudessa eivät näyttäneet selittävän tuloksia, monimutkaisuus on silti vastaisuudessakin syytä ottaa huomioon tutkittaessa ympäristöjen elvyttävyydestä tehtäviä arvioita.

ASIASANAT: ekstraversio-introversio, elpymiskokemukset, elvyttävät ympäristöt, mieliala, ympäristöarvioinnit