Parempaakaan systeemiä ei olla keksitty ...ja pyörä tuli tästäkin

Abstract

Tutkielma käsittelee politiikkaan liittyviä ongelmia sekä kehittämisehdotuksia. Tavoitteena oli saada esiin ongelmia ja hakea näihin ratkaisuehdotuksia. Jotta tutkimus voitiin suorittaa, tarvitsi rakentaa teoreettinen malli, jonka pohjalta haastattelukysymykset voitiin tehdä. Teoreettisen viikehyksen osia ovat: politiikka, poliittiset puolueet, intressiryhmät, osallistuminen, demokratia ja kansalaisyhteiskunta, joista eniten perehdytään politiikkaan, osallistumiseen sekä demokratiaan.

Itse tutkimus suoritettiin strukturoituna teemahaastatteluna kahden kaupungin, Vammalan ja Tampereen, paikallistason luottamushenkilöitä haastatellen. Haastateltavia oli kolme molemmista kaupungeista ja he edustivat useita puolueita. Aineisto kerättiin kesä-heinäkuussa 2006. Haastatteluiden perusteella pyrittiin kartoittamaan paitsi haastateltujen luottamushenkilöiden näkemyksiä politiikkaan liittyvistä ongelmista ja kehittämisehdotuksista, myös heidän näkemyksiään politiikan ja hallinnon välisestä suhteesta, kansalaisyhteiskunnan kehityksen myötä mahdollisesti muuttuneesta kansalaisyhteiskunnan ja politiikan välisestä suhteesta, siitä, onko kansalaisyhteiskunnan kehitys tehnyt politiikan tarpeettomaksi sekä etujärjestöjen ja puolueiden rooleista.

Tutkimuksessa tuli esiin useita ongelmia ja kehitysehdotuksia, jotka tosin tukevat pitkälti aiempia tutkimuksia. Merkittävimpinä ongelmina politiikkaan liittyen pidettiin ideologian haalistumista, puolueiden samaistumista ja talouselämän kasvanutta valtaa sekä kuntatalouden rajoituksia. Kehittämisehdotuksista merkittävimpiä olivat nuorten mukaan ottaminen päätöksentekoon, luottamushenkilöiden kokopäiväistäminen ja tätä kautta valtuuston ja valtuutettujen valmisteluun osallistumisen lisääminen, nykytekniikan hyödyntäminen, puolueiden kehittäminen esimerkiksi puolueohjelmia kärjistämällä ja terävöittämällä sekä uusien arvomaailmojen ja elämäntilanteiden pohjalta. Myös oikeisto- ja vasemmistopuolueiden keskinäistä yhteistyötä toivottiin lisättävän. Kansalaisyhteiskunnan nähtiin toimivan Suomessa melko hyvin, ja puolueilla sekä kansalaisjärjestöillä nähtiin olevan omat tärkeät tehtävänsä ja molempia tarvittavan. Myös politiikkaa todettiin edelleen tarvittavan. Puolueiden tehtäväksi katsottiin kuntalaisten asioiden ajaminen, järjestöjen tehtäväksi puolestaan jäseniensä etujen ajaminen.

Asiasanat: politiikka, osallistuminen, demokratia