Miesten ja naisten tietotyöt 1990-luvulla
RAUNIO, KATI (2007)
RAUNIO, KATI
2007
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-01-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16446
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16446
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on tietotyön sukupuolijaot 1990-luvulla. Tietoyhteiskuntakeskustelussa työn organisoinnin muutosten seurauksena työtehtävien on esitetty muuttuvan paremmin palkatuiksi ja mielekkäämmiksi, mutta toisaalta työurien epävarmuuden on katsottu lisääntyvän. Tietotyöläiset on käsitetty segmentoituvien työmarkkinoiden menestyjiksi, joille kouluttautuminen tuo muita enemmän etuja ja palkkioita. Työmarkkinoilla naisten alisteisemman aseman taustalla on nähty naisten töiden, tietojen ja alueiden vähäisempi arvostus. Naisten koulutusammattien keskeisimmän toiminta-alueen - hyvinvointivaltion - alasajovaateiden ja markkinaehtoisemman tietoyhteiskunnallistumisen on nähty entisestään syventävän sukupuolijakoja. Tutkielman tarkoituksena on tehdä näkyväksi horisontaalista segregaatiota eli koulutusalojen ja työmarkkinoiden sukupuolistunutta eriytymistä sekä vertikaalista segregaatiota eli työn autonomian, palkkatulojen ja työurien sukupuolistuneita eroja tietotyössä. Segregaatiota analysoidaan tutkielmassa tilastollisin menetelmin. Vuosien 1988 ja 1994 aineistot kuuluvat Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksen "Tutkimus ammattirakenteen ja sosiaalisen aseman muutoksesta" -projektiin ja vuoden 2000 aineisto "Tietoyhteiskunta, tietotyö ja uudet yhteiskunnalliset jaot" -projektiin. Aineisto osoittaa, että tietotyössäkin miehet ja naiset ovat pääosin kouluttautuneet eri koulutusaloille ja toimivat työmarkkinoiden eri toimialoilla, sektoreilla ja julkisen sektorin lohkoilla. Koulutustasoittaiset muutostarkastelut osoittivat pitkälti etujen lisääntyvää kasaantumista miehille 1990-luvulla. Hierarkia muodostui tarkastelujen perusteella useimmiten sellaiseksi, että korkeakoulutetuilla miehillä oli eniten etuja, toisena tulivat keskiasteen suorittaneet miehet ja heidän jälkeensä korkeakoulutetut naiset. Kaikkein epäedullisimmassa asemassa olivat keskiasteen suorittaneet naiset. Vuoden 2000 tarkastelujen mukaan edut saavutettiin pääosin alueilla, joihin miehet valtaosin olivat kouluttautuneet ja työskentelivät. Kuitenkin miesvaltaisilla alueilla ja uudemmilla miesvaltaisiksi vakiintumattomilla tasa-alueilla toimiminen hyödytti naisia suhteessa muihin naisiin. Sen sijaan edut jäivät kaikkein vähäisimmiksi naisilla alueilla, joihin valtaosa naisista oli kouluttautunut ja työskenteli. Heikoin asema oli sosiaali- ja terveysalalle kouluttautuneilla ja julkisen sektorin sosiaali- ja terveysalalla toimivilla naisilla. Kehityskulkujen pysyessä samoina jakojen syveneminen todennäköisesti jatkuu. Muutoksen suunta ei ole kuitenkaan vääjäämätön. Työelämän kehittämisen avulla voidaan taata miehille ja naisille yhtäläisiä mahdollisuuksia toimia työorganisaatioissa ja työmarkkinoilla.
Asiasanat: työelämän muutos, sukupuoli, tietotyö
Asiasanat: työelämän muutos, sukupuoli, tietotyö