KATASTROFIUUTISOINNIN ETIIKKA, Kaakkois-Aasian hyökyaaltokatastrofin uhrijournalismi MTV3:n ja Yleisradion uutisissa

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaisten eettisen ongelmien eteen toimittaja voi joutua uutisoidessaan katastrofitilanteista. Tutkielman alkupuoli on käsitteellistä analyysia katastrofitilanteista ja katastrofiuutisointiin liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Erityisenä tarkastelun kohteena on se, miten katastrofiuutisoinnissa suhtaudutaan traumaattisen tapahtuman uhreihin haastateltavina ja tiedonlähteinä. Tätä pohditaan journalismin etiikan viitekehyksestä nousevien kysymysten ja ongelmatilanteiden kautta. Koko tutkielman olennainen kysymys on se, miten paljon voidaan uhrata ihmisen yksityisyyttä ja intimiteettiä uutistoiminnan nimissä.

Tutkielman loppupuolen empiirisessä osuudessa tarkastellaan kahden suomalaisen televisiokanavan Kaakkois-Aasian hyökyaaltokatastrofia koskevaa uutisointia. Tutkittava aineisto koostuu MTV3:n Kymmenen uutisista (yhden päivän osalta Yhdeksän uutiset) ja Yleisradion TV-uutisten kello 20:30 lähetyksestä ajalla 26.12-31.12.2004. Uutislähetysten sisältöä käydään läpi määrällisen ja laadullisen sisällön erittelyn keinoin. Sisällön erittelyn ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, millaisia uhriesiintyjiä uutislähetyksissä nähtiin ja miten heidät julkisuudessa esitettiin. Toisena tavoitteena oli selvittää mahdolliset erot kahden kanavan uhrijournalismissa, ja kolmantena tavoitteena oli tarkastella, pystytäänkö näitä eroja selittämään erilaisen eettisen näkökulman kautta.

Tutkielman mukaan MTV3:n uutisissa haastateltiin Yleisradiota enemmän tapahtumassa välittömästi läsnä olleita, omaisiaan menettäneitä ja loukkaantuneita uhreja heti onnettomuuden jälkeisenä päivänä, kun Yleisradiossa pitäydyttiin lähinnä silminnäkijöiden haastatteluissa. Lisäksi MTV3:n uutisissa haastateltiin julkisuudesta tunnettuja henkilöitä, kun Yleisradion uutisissa heitä ei nähty lainkaan. Molemmilla kanavilla uhrihaastateltavat esiintyivät kahdenlaisessa roolissa. Heidän tarinoidensa kautta tapahtumien järkyttävyys tuli voimakkaasti esiin, ja haastattelujen kautta yleisön oli helpompi samaistua uutiseen, mutta he olivat myös tärkeä tiedonlähde, johon varsinkin MTV3:n uutisissa luotettiin.

Valmiiden journalististen teosten eli uutisjuttujen tarkastelun perusteella MTV3:n uutisten tavoitteena näyttäisi olleen mahdollisimman laajojen ja alkuperäisten tietojen hankkiminen mahdollisimman nopeasti, kun taas Yleisradion uutisten uhrijournalismi näyttää valmiiden juttujen perusteella siltä, että myös julkisuuden vaikutusta uhreihin on mietitty. Tutkielmassa todetaan, että riippuu täysin henkilöstä ja näkökulmasta kumpaa näkemystä pitää journalismin etiikan kannalta oikeampana: laajojen ja oikeiden tietojen hankkimista vai haastateltavien suojelemista.

Tutkielman lopussa kuitenkin todetaan, että pelkkien journalististen lopputulosten perusteella ei voi vetää kiistattomia johtopäätöksiä erilaisesta etiikasta kanavien välillä. Tulokset näyttävät kuitenkin tukevan sitä ennakkokäsitystä, että kaupallisilla tiedotusvälineillä on joko tiedostamaton tai tiedostettu tarve myös viihdyttää yleisöä ja saavuttaa suuria katsojalukuja.

Asiasanat: journalismin etiikka, uhrijournalismi, katastrofiuutisointi