Henkilöyhtiön purkaminen
HANKI, TANJA (2007)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HANKI, TANJA
2007
Vero-oikeus - Tax Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2007-01-03Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään henkilöyhtiön purkamisesta aiheutuvia veroseuraamuksia niin yhtiölle kuin yhtiömiehellekin. Asiaa arvioidaan sekä TVL:n että EVL:n mukaan verotettavan yhtiömiehen kannalta ja tutkimus on rajattu koskemaan vain vapaaehtoisesti toteutettuja purkamisia, koska tutkimuksen toisena tavoitteena on ollut löytää keinoja valmistautua purkamiseen ja sitä kautta pienentää purkamisen aiheuttamia melko suuriakin veroseuraamuksia. Tutkimuksessa on ollut keskeistä myös määritellä verotettava jako-osuus, selvittää yhtiöosuuden hankintamenon määräytyminen sekä mahdollisen oman pääoman negatiivisuuden vaikutus luovutusvoiton määrään. Purkamiseen valmistautuessa oleellista on ollut selvittää, voidaanko ennen purkamista tehtävillä yksityisotoilla vaikuttaa luovutusvoiton määrään, miten oman pääoman negatiivisuuden vaikutusta voidaan vähentää ja mitä purkamisen ajoituksessa kannattaa ottaa huomioon. Myös purkamisen vaihtoehtona toteutettava toimintamuodon muutos toiminimeksi ja toiminimen lopettaminen sekä muutoksen merkitys verotettavaan lopputulokseen, on ollut arvioinnin kohteena. Tutkimus on luonteeltaan pääosin oikeusdogmaattinen, mutta sisältää myös verosuunnittelullisen näkökulman.
Verotuksessa tulkintaongelmia on aiheuttanut jako-osuuden käsittely purun yhteydessä. Jako-osaa on käsitelty niin vaihtona kuin yksityisottonakin, mutta KHO:n päätöksen 2000:71 jälkeen oikeustila selkiytyi. Nykyisin henkilöyhtiön purkamista pidetään vaihtoon rinnastettavana toimenpiteenä, jossa yhtiöosuus vaihdetaan purussa saatavaan jako-osuuteen ja jota verotetaan luovutusvoittoverosäännösten mukaan.
Yksityisottojen määrällä ennen purkamista todettiin olevan vaikutusta luovutusvoittoon vain käytettäessä luovutusvoiton laskennassa hankintameno-olettamaa. Myös yksityisottojen laadulla todettiin voivan vaikuttaa luovutusvoiton määrään joissain rajatuissa tilanteissa. Varausten purkaminen saattaa olla edullisinta ajoittaa useammalle tilikaudelle ja varsinaisen purkamisen oikealla ajoituksella voidaan vaikuttaa verorasitukseen. Yhtiömuodon muutos toi huomattavat veroedut tilanteessa, jossa kommandiittiyhtiön vastuunalaisia yhtiömiehiä oli vain yksi, joka oli itse perustanut yhtiön. Tutkimuksen perusteella voidaankin sanoa, että purkamisen veroseuraamuksiin voidaan eniten vaikuttaa TVL:n verotettavan yhtiömiehen kohdalla, mutta yhtiön ja yhtiömiehen yksilölliset piirteet vaativat aina tapauskohtaista arviointia.
Verotuksessa tulkintaongelmia on aiheuttanut jako-osuuden käsittely purun yhteydessä. Jako-osaa on käsitelty niin vaihtona kuin yksityisottonakin, mutta KHO:n päätöksen 2000:71 jälkeen oikeustila selkiytyi. Nykyisin henkilöyhtiön purkamista pidetään vaihtoon rinnastettavana toimenpiteenä, jossa yhtiöosuus vaihdetaan purussa saatavaan jako-osuuteen ja jota verotetaan luovutusvoittoverosäännösten mukaan.
Yksityisottojen määrällä ennen purkamista todettiin olevan vaikutusta luovutusvoittoon vain käytettäessä luovutusvoiton laskennassa hankintameno-olettamaa. Myös yksityisottojen laadulla todettiin voivan vaikuttaa luovutusvoiton määrään joissain rajatuissa tilanteissa. Varausten purkaminen saattaa olla edullisinta ajoittaa useammalle tilikaudelle ja varsinaisen purkamisen oikealla ajoituksella voidaan vaikuttaa verorasitukseen. Yhtiömuodon muutos toi huomattavat veroedut tilanteessa, jossa kommandiittiyhtiön vastuunalaisia yhtiömiehiä oli vain yksi, joka oli itse perustanut yhtiön. Tutkimuksen perusteella voidaankin sanoa, että purkamisen veroseuraamuksiin voidaan eniten vaikuttaa TVL:n verotettavan yhtiömiehen kohdalla, mutta yhtiön ja yhtiömiehen yksilölliset piirteet vaativat aina tapauskohtaista arviointia.